Sosiaalipsykologian professori Antti Eskola kuoli syyskuussa.
Taivaan tähden: Antti Eskolan testamentti
Yksinkertainen usko ruokkii sielua rauhalla ja levolla. Ydin katoaa, jos teemme uskomisesta liian monimutkaista.
Yksinkertainen on kaunista. Myös uskonasioissa.
Yksinkertainen usko ruokkii sielua rauhalla ja levolla, mutta jos teemme uskomisesta liian monimutkaista, ydin katoaa. Rauhan sijaan ajatuksemme valtaa epäusko ja hämmennys.
Epäusko ja uskonriidat muhivat monimutkaisessa uskossa. Idän ja lännen kirkkojen hajaantuminen oli seurausta riidasta, joka koski uskontunnustuksen yhtä sanaa.
Äsken kuollut emeritusprofessori Antti Eskola kirjoitti tärkeän kirjan Yksinkertainen usko (Otava 2006). Kirjansa sivuilla hän hahmotteli uskoa, joka rohkenee pysyttäytyä sydämen yksinkertaisuudessa.
”Uskonkysymyksissä ei ikinä yllä niin suureen moitteettomuuteen, etteikö joku aina sanoisi: Väärin uskottu tai Uskostasi puuttuu vielä jotakin. Mielenrauhan ihminen voi jumalansa ja arvostelijoidensa edessä löytää parhaiten uskon yksinkertaisuudessa.”
Eskola ei tahtonut uskonpuhdistajaksi, vaikka oli myös kirkkokriittinen. Hän jätti uudistukset kirkon sisäpiirille ja teologeille. Hänen tavoitteensa oli vain huolettomuus, jolla voisi liikkua kristinuskon peruspolkua pahimmat opilliset ryteiköt ohittaen. Ryteiköt kuuluivat hänen mielestään ammattiuskovaisille.
”Tavallisella kulkijalla riittää kysymyksiä peruspolullakin, mutta on hyvä, jos niitä voi pohtia ilman turhanaikaisia huolia.”
Yksinkertaisen uskon voima ilmenee virsissä ja hengellisissä lauluissa. Antti Eskola muisteli äitinsä suosikkivirttä, jota tämä onnellisena lauloi: ”Synnit poissa – autuutta oi. Synnin maassa ken käsittää sen voi?”
Sunnuntain 7.10. aiheena kirkon kalenterissa on Usko ja epäusko.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Antti Eskola pohtii, mahtaako kaikki sittenkään päättyä kuolemaan
Hyvä elämäEmeritusprofessorin mielestä kahdeksankymppisen ei enää kannata ostaa vihreitä banaaneita. Sen sijaan kannattaa suhtautua uuteen päivään lahjana.