Perustus ratkaisee. Talon tärkein osa on näkymättömissä maan alla. Kuva: Pihla Tiihonen
Taivaan tähden: Millaiseen maaperään Kristuksen kulmakivi lykätään?
Eniten talossa maksaa se, mikä on maan alla. Niin olen oppinut talon rakentajalta. Perustuksista ei kuitenkaan synny tavallisten ihmisten kesken yhtä intohimoisia keskusteluja kuin siitä, miltä itse talo näyttää.
Tärkeää rakentamisessa ei niinkään ole perustuksen materiaali vaan millainen on maa, johon perustus tehdään. Suolle rakennetaan suon ehdoin, kalliolle kallion. Ja kun Jeesus varoittaa rakentamasta hiekalle, hän puhuu tietenkin ihmisestä itsestään ja hänen elämänsä autuudesta.
Siksi minua harmittaakin, että usein puhutaan Kristuksesta kulmakivenä tai uskosta ainoana oikeana perustuksena ikään kuin ne olisivat miltä tahansa jumaliselta hyllyltä samanlaisina kenen tahansa haettavissa. Kas kun se, mihin kulmakivi lykätään, ratkaisee lopulta, millainen talosta tulee.
Maaperä voi olla liian vähälle jääneestä turvallisuudesta höttö. Tarvitaan luottamuksen paaluja. Jos on täytynyt toisten kylmyyden vuoksi kovettaa kallionsa, saattaa siihen ratketa vihan railo millä hetkellä hyvänsä. Maaperän on saattanut myrkyttää tyrkyttäminen. Kokonaisen suvun rakennelmia saattaa säädellä sen yhden ainoan jäsenen tuomitseva tai siunaava katse.
Kannan edellisten sukupolvien maaperää kolmanteen ja neljänteen polveen. Se rappaa seinäni ja piilottaa hataran koolinkini, mutta hökkelini sisällä kuka tahansa näkee, millaista tekoa se on. Totuuteen sitoutuminen ei ole kiiltäväkylkistä varmuutta vaan lahonsyömän tilansa tunnistamista.
9. sunnuntai helluntaista
Totuus ja harha
Väri: vihreä
Valo: kaksi kynttilää
Teksti: Ps. 92:5–10, 13–16; Jer. 7:1–7; Hepr. 12:14–17; Matt. 7:24–29.
Jaa tämä artikkeli: