Jouluevankeliumi kertoo: "Te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.". Kuva: Thinkstock
Taivaan tähden: Varjon jälkeen
Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.
Videossa aikuiset näyttelevät lasten omin sanoin kertoman jouluevankeliumin. Pyykkejä ripustavan Marian luokse kipaiseva enkeli Gabriel takeltelee sanoissaan ihan niin kuin hänen ilmoituksestaan kertonut lapsikin, joka ei ensin muista, miten tarina meni. Maria torppaa hänen viestinsä kättä huitaisemalla: "Taidat laskea leikkiä." Kun lapsi on vihdoin maailmassa, ylpeän isän mielestä hän on "paras vauva ikinä".
Tästä lasten sanoittamasta joulun tarinasta on kaukana juhlallinen muodollisuus ja kliseinen kiiltokuva. Siinä ei ole tilaa spekulaatiolle eikä jumaluusopin kiemuralle. Sanatarkkoja sitaatteja välttävät lapset ovat oppineet kertomuksen tärkeimmän: ilman turvallisen arjen suojaa syntyvä joulun lapsi on ihana, hänestä tulee kaikkien paras ystävä ja hän tarvitsee paljon maitoa ja paljon vaippoja.
Mutta pysäyttävintä joulun kertomuksessa ei ole Jumala, joka syntyy ihmiseksi, eikä Jumala, joka syntyy avuttomaksi lapseksi. Jumalille kaikki on mahdollista. Kertomukset heistä ovat täynnään synnyttäviä neitseitä ja luonnonvastaisia käänteitä. Luen niitä kuin liian paksua alleviivausta, joka jättää itse sanan alleen.
Minut pysäyttää joulun kertomuksessa se, että kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon, ja että niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus, vihdoin viimein. Se on ihme, jota on vaikea uskoa, ja ihme, jota ilman en voi elää.
Teille on syntynyt Vapahtaja!
Jouluyö
Väri: valkoinen
Valo: kuusi kynttilää
Teksti: Ps. 96:1–3, 6–10; Jes. 9:1–6; Tit. 2:11–14; Luuk. 2:1–14.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taivaan tähden: Peesaaja luottaa
HengellisyysHän on tehnyt uskomisesta niin vaikeaa, että vain harvat voivat sen saavuttaa.