Talouskuuri vie Helsingin seurakunnilta rantapaikan, kappelin ja muita tiloja
Kivien välissä luikertelee hienohiekkaisia polkuja. Vanha huvila ja hiukan uudempi päärakennus ovat palvelleet esimerkiksi päivärippikoululeirejä. Kuva: Sirpa Päivinen

Kivien välissä luikertelee hienohiekkaisia polkuja. Vanha huvila ja hiukan uudempi päärakennus ovat palvelleet esimerkiksi päivärippikoululeirejä. Kuva: Sirpa Päivinen

Talouskuuri vie Helsingin seurakunnilta rantapaikan, kappelin ja muita tiloja

Tämän ja ensi kuun aikana on odotettavissa useita uutisia tiloista luopumisista.

Talvisena helmikuun päivänä merituuli vihmoo räntää Merihiekan saunan pimeisiin ikkunoihin. Ensi kesänä seurakuntalaiset nauttivat omasta hiekkarannasta viimeisen kerran.

Merihiekan seurakuntakeskus on yksi niistä rakennuksista, joita seurakunnat myyvät lähivuosina. Vuosaaren seurakunta ilmoitti helmikuun puolivälissä luopuvansa ensi vuoden alusta Merihiekan lisäksi osasta Albatrossin seurakuntatiloista.

Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä ymmärtää, että heikentyneestä taloudesta johtunut päätös on pettymys monille. Tilaselvityksen mukaan Merihiekka hiljenee lähes täysin kesäsesongin ulkopuolella.

– On helppo hommata kaikkea lisää. Kun talous ei ole hyvällä mallilla, joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä. Jos emme olisi luopuneet mistään, olisimme olleet parin vuoden päästä siinä tilanteessa, ettei työntekijöille olisi ollut varaa maksaa palkkaa, Mäkelä sanoo.

Albatrossin toiminta jatkuu alakerran tiloissa, joissa on muun muassa nuorisotyön Hard Gospel Café. Lapsityön ja nuorisotyön tilojen yhdistymisen Mäkelä uskoo avaavan uusia mahdollisuuksia. Mäkelä iloitsee myös siitä, että seurakunta pystyy säilyttämään Myrskylinnun tilat.

Rantapaikka myyntiin. Merihiekan seurakuntakeskuksessa seurakuntalaiset saavat nauttia uimarannasta, yleisistä saunavuoroista ja nuotiopaikasta vielä ensi kesän. Kuva: Sirpa Päivinen

Vuosaaren tilanne ei ole poikkeuksellinen. Muun muassa Meilahden seurakunta on päättänyt luopua Länsi-Pasilan kappelista. Helmi- ja maaliskuun aikana seurakunnista tulee lisää luopumisuutisia, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen. Jos seurakunta ilmoittaa luopuvansa tiloista helmikuun loppuun mennessä, sen ei tarvitse maksaa ensi vuoden vuokraa seurakuntayhtymälle.

Seurakunnat ovat luopumassa kymmenistä tiloista. Niitä on kappeleista seurakuntakeskuksiin.

Yhtymä on asettanut säästötarpeeksi 15 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä. Se on 15 prosenttia vuoden 2014 menoista. Päätökset säästöjen kohdentamisista tehdään seurakunnissa. Esimerkiksi Vuosaaressa säästetään 350 000 euroa.

– Joillain seurakunnilla on yksi kirkko. Silloin on paha luopua rakennuksista, Heinonen sanoo.

Yhtymällä on Heinosen mukaan 242 rakennusta ja 40 kappelia tai kirkkoa.

Seurakuntatilojen lisäksi yhtymä omistaa asuinkiinteistöjä. Niiden myyntiä ei ole harkittu.

– Ei tuottavaa omaisuutta kannata myydä, Heinonen toteaa.

Ottajia tiloille löytyy

Yhtymä myy tai vuokraa tilat, joista seurakunnat luopuvat.

Siitä, mihin käyttöön käytöstä poistuvat seurakuntakeskukset tai kirkot päätyvät, ei Heinosen mukaan ole ehdottomia linjauksia. Hän toteaa kuitenkin, ettei kirkkotiloja myydä mielellään esimerkiksi ravintoloiksi.

– Uuden käyttötarkoituksen pitäisi sopia arvoihin, joita rakennukselle on tullut kirkkostatuksen kautta, Heinonen sanoo.

Helsingin piispa Irja Askola on aiemmin linjannut, ettei kirkkoja voi luovuttaa muslimien rukoushuoneiksi.

 

"Uuden käyttötarkoituksen pitäisi sopia arvoihin, joita rakennukselle on tullut kirkkostatuksen kautta." - Kai Heinonen

 

Kiinteistöjohtaja Heinonen mainitsee kirkkotiloille sopiviksi uusiksi käyttötarkoituksiksi esimerkiksi senioritalot, asukastoiminnan tai asunnot. Lopulliset myyntipäätökset tekee yhteinen kirkkovaltuusto. Näin on myös silloin, jos ostajaehdokkaana olisi toisen uskontokunnan yhteisö.

Useille tiloille olisi jo ottajia. Yhtymään on tullut kyselyitä tiloista, joista ei ole luopumispäätöksiä. Kiinnostuneita löytyy myös muista kirkkokunnista ja julkiselta puolelta.

Katolinen kirkko on ilmaissut julkisesti kiinnostuksensa joihinkin tiloihin. Heinonen ei kuitenkaan voi paljastaa yksityiskohtia liikesalaisuuteen vedoten.

Yksi kiinnostusta herättäneistä kohteista on kerrostalon alakerrassa sijaitseva Herttoniemenrannan kappeli. Herttoniemen seurakunnan aktiivit ovat vedonneet seurakuntansa päättäjiin kappelin säilyttämiseksi. Herttoniemenrannan aluetoimikunnan puheenjohtaja Pirjo Toivola-Kauppista harmittaa, ettei seurakunta ole juuri tiedottanut jäsenilleen mahdollisista luopumisaikeista.

– Tämä on seurakuntalaisten kohtaamispaikka. Miksi leikattaisiin kasvava ja virkeä toiminta? Kirkko ei saisi etääntyä jäsenistään, Toivola-Kauppinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli: