null Seurakunnat säästävät energiaa ja viilentävät kirkkoja, mutta rahallista säästöä ei synny

Ajankohtaista

Seurakunnat säästävät energiaa ja viilentävät kirkkoja, mutta rahallista säästöä ei synny

Energian jyrkät hinnankorotukset pakottavat myös seurakunnat säästötoimiin.

Helsingin seurakuntayhtymä aikoo säästää sekä sähkö- että lämmitysenergiaa 10 prosenttia vuoden 2021 kulutukseen verrattuna.

Yhtymä omistaa 230 rakennusta ja toimitilaa, joista kirkkoja on 39 ja kappeleita kuusi. Seurakuntataloja on 16. Helsingissä sijaitsevat rakennukset ovat käytännöllisesti katsoen kaikki kaukolämmön piirissä.

Osa rakennuksista on tyhjillään, mutta peruslämpöä niissä täytyy pitää. Esimerkiksi Hakavuoren, Herttoniemen ja Jakomäen kirkot on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi, ja Kampin kappeli on suljettu toistaiseksi säästösyistä.

Seurakuntayhtymän omistamissa leirikeskuksissa on yhteensä useita kymmeniä rakennuksia. Talvella toimintaa on vain Lohjan Lohirannassa ja Siuntion Korpirauhassa. Lohirannassa on suora sähkölämmitys, Korpirauhassa yhdistelmälämmitys, johon kuuluvat maalämpö, sähkö, aurinkokeräin ja kovilla pakkasilla myös öljy. Porkkalan leirikeskus sekä Helsingissä sijaitsevat saaret Kivisaari, Lekholmen ja Mustasaari ovat talviteloilla. Myös hautausmailla on useita kymmeniä rakennuksia.

Autonlämmitystolpat pois käytöstä

Ylläpitopäällikkö Mika Hirvonen kertoo, että seurakuntien kaikkien tilojen lämpötilat pyritään laskemaan noin 20 asteeseen. Poikkeuksena ovat alle kouluikäisten lasten käyttämät tilat, jotka pidetään lämpimämpinä.

– Tarkoitus on, että pystyttäisiin työskentelemään kohtuullisen mukavissa olosuhteissa. Kaikkihan eivät voi tehdä etätöitä.

Pienetkin keinot otetaan käyttöön. Kirkkojen ulko-ovet pidetään suljettuina lämmityskaudella lämpöhukan estämiseksi. Ilmaiset sähköautojen latausasemat muutetaan maksullisiksi. Lisälämmittimien käyttö on kaikissa työtiloissa kielletty, ja Seurakuntien talossa Kolmannella linjalla yksi hissi otetaan pois käytöstä. Valaistuksessa on jo alettu siirtyä led-valaisimiin.

Autonlämmitystolpat kytketään pois käytöstä. Niitä on hautausmaiden lähistöllä sekä kirkkojen, kappeleiden ja seurakuntatalojen pihoilla.

Espoon seurakuntien kurssikeskus Hvittorp aiotaan siirtää maalämpöön. Urakan kilpailutus on käynnissä. Kuvassa vanha rakennus Villa Hvittorp. Kuva: Espoon seurakuntien kuva-arkisto.

Espoon seurakuntien kurssikeskus Hvittorp aiotaan siirtää maalämpöön. Urakan kilpailutus on käynnissä. Kuvassa vanha rakennus Villa Hvittorp. Kuva: Espoon seurakuntien kuva-arkisto.

Lisämääräraha energiakustannuksiin

Seurakuntayhtymä osallistuu energiayhtiö Helenin kautta sähkön kysyntäjoustojärjestelyyn, jolloin mukana olevissa kohteissa ilmastointia rajoitetaan sähkön tarpeen huipputunteina. Mika Hirvosen mukaan säästötoimet toteutetaan sekä kiinteistöautomaatiolla että perinteisesti, kääntämällä virta pois päältä.

– Tällöin sähköä voidaan jakaa muualle jakeluverkkoon. Kysyntäjousto otetaan koekäyttöön ensimmäiseksi Myllypuron kirkossa. Muita merkittäviä kohteita ovat Malmin, Kannelmäen, Roihuvuoren, Tapanilan, Temppeliaukion ja Töölön kirkot sekä Seurakuntien talo.

Olemme säästäneet energiaa jo pitkään Kirkon ympäristödiplomin vaatimusten mukaisesti, mutta nyt tavoite ylittää ne.
– Pasi Valima

– Suurin hyöty siitä saadaan kohteissa, joissa on paljon tekniikaltaan uudehkoja laitteita, joita voidaan ohjata kiinteistöautomaatiolla, Hirvonen kertoo.

Koska sähkön, lämmityksen ja polttoaineiden hinta on noussut jyrkästi, energiansäästöohjelmalla ei pystytä supistamaan seurakuntayhtymän menoja vaan ainoastaan energian kulutusta.

Vuonna 2021 seurakuntayhtymän energiakustannukset olivat 4,2 miljoonaa euroa, ja vuonna 2023 niiden arvioidaan kasvavan peräti 5,6 miljoonaan euroon. Tämän vuoksi yhteinen kirkkovaltuusto myönsi 1,2 miljoonan euron lisämäärärahan kiinteistötoimen energiakustannuksiin vuodelle 2023. Siitä 200 000 euroa osoitetaan hautaus- ja ympäristötoimen energiakustannuksiin.

Espoo onnistuu säästämään valaistuksessa

Espoon seurakuntien rakennuskantaan kuuluu noin 50 rakennusta. Seurakuntayhtymän ylläpitopäällikkö Ann-Marie Vainio laskee, että vuonna 2021 sähköön ja kaukolämpöön kului Espoossa lähes 1,3 miljoonaa euroa. Öljyä ja pellettejä ostettiin lisäksi 113 000 eurolla.

Tärkein yksittäinen energiansäästökeino on huonelämpötilojen laskeminen. Myös valaistuksia on vaihdettu energiatehokkaammiksi. Tapiolan kirkkoon vaihdettiin led-valaistus peruskorjauksen yhteydessä, ja myös Olarin kirkon kattovalaistus on uusittu. Energiatehokkaat ledit säästävät Olarin kirkossa noin 10 kilowattituntia joka käyttötunnin aikana.

Suunnitelmissa on myös vaihtaa Hvittorpin ja Velskolan kurssikeskusten öljylämmitykset maalämmöksi. Lisäksi rakennuskantaa aiotaan karsia.

– Tavoitteemme on vähentää kiinteistökannasta vielä noin 7 000 neliömetriä vuoden 2025 loppuun mennessä, Ann-Marie Vainio sanoo.

Hämeenkylän kirkon katolla on 20 aurinkopaneelia. Ne tuottavat sähköä noin kymmenenä kuukautena vuodesta. Kuva: Marianna Siitonen

Hämeenkylän kirkon katolla on 20 aurinkopaneelia. Ne tuottavat sähköä noin kymmenenä kuukautena vuodesta. Kuva: Marianna Siitonen

Vantaan kirkoissa lämpötila on 19 astetta

Vantaan seurakuntayhtymällä on noin 20 rakennusta, joista puolet kirkkoja ja kappeleita.

– Tavoitteemme on säästää energiankulutuksessa kymmenen prosenttia. Olemme säästäneet energiaa jo pitkään Kirkon ympäristödiplomin vaatimusten mukaisesti, mutta nyt tavoite ylittää ne, sanoo kiinteistöesimies Pasi Valima.

Vantaalla alennetaan huonelämpötiloja: kirkko- ja seurakuntasaleissa, käytävissä ja auloissa lämpötila on 19 astetta ja työhuoneissa 21. Lisäksi muun muassa ilmanvaihtokoneita ohjataan tarpeen mukaan täsmällisin aikatauluin tai CO2-mittauksen perusteella. Ilmalämpöpumppuja on asennettu kohteisiin, joissa on suora sähkölämmitys.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.