Joonas Konstigin mukaan pukeutuminen on herrasmiehelle tärkeää, mutta lopulta sivuseikka. Tärkeintä on, miten suhtautuu ihmisiin.
Tämä kolahti: Herrasmiehelle maailma ei ole minun vaan meidän
Joonas Konstig ymmärsi, että jos miehet ovat herrasmiehiä, maailma on parempi paikka.
"Näyttää siltä, että länsimaisessa kulttuurissa on läpi aikojen ollut yllättävän johdonmukainen aikuisen ihmisen ihanne, johon meitä on yritetty kasvattaa. Mitä tapahtui? Mihin tämä ihmisihanteen perinne katkesi?"
Joonas Konstig kutsuu uutuusteostaan "reality-proosaksi".
Miksi miehen kannattaisi opetella hillitsemään himojaan, pukeutumaan kauluspaitaan ja teitittelemään arvokkaampia ihmisiä – ja todella, pitämään jotakuta itseään arvokkaampana?
Koska ne ovat palikoita, joista rakentuu herrasmies, sanoo kirjailija Joonas Konstig. Jos taas olet herrasmies, elämäsi on luultavammin hyvää. "Usko minua: maailmassa kannattaa olla herrasmies", opetti Emil von Julin rellestämiseen taipuvaista siskonpoikaansa, C. G. E. Mannerheimia.
Kirjassaan Vuosi herrasmiehenä Konstig pyrkii selvittämään, mitä herrasmiehenä eläminen tarkoittaa. Ennen kaikkea se tuntuu olevan rajaamista. Konstigin mukaan länsimaiset ihmiset ovat vuosituhansien ajan kerryttäneet ymmärrystä siitä, mikä ylläpitää yhteiskuntaa ja yksilöä ja mikä tuhoaa niitä. On asioita, joita kannattaa tavoitella, ja asioita, joita kannattaa välttää. "Taloyhtiöni kalenterista silmääni pomppasi esimerkiksi Ralph Waldo Emersonin kontolle pantu aforismi: 'Kokeile kaikkea. Mitä enemmän kokeilet, sen parempi.' Lause on tietysti järjetön (amputaation ja heroiinin kokeilu on nähtävästi parempi kuin pelkän heroiinin), mutta se on niin tavanomainen, että emme varmaan edes pysähdy tajuamaan sitä."
Pinnallisimmillaan herrasmiehuus on sitä, että pukeutuu asiallisesti ("jos et osta Crocseja, et vahingossa käytä niitä"), mutta pukeutuminen on sivuseikka. Klassiselle herramiehelle tärkeintä on, miten suhtautuu muihin ihmisiin ja itseensä.
Pukeutuminen on sivuseikka. Klassiselle herramiehelle tärkeintä on, miten suhtautuu muihin ihmisiin ja itseensä.
Muita kohtaan herrasmies on kohtelias ja avulias. "Tämä ei ole enää minun maailma, tämä on meidän maailma." Herrasmies on hyvä seuramies. Jos illallisvieras ei tunne etikettiä ja syö väärällä haarukalla, todellinen herrasmies ottaa itsekin saman haarukan, jottei vieras nolostu. Daamia ei jätetä yksin, lapsille opetetaan pöytätavat, vieraille jutellaan eikä professori Matti Klingelle ojenneta kättä, ellei Klinge ensin ojenna omaansa.
Itseään herrasmies pyrkii kehittämään niin moraalisesti, tiedollisesti kuin fyysisestikin. Konstig alkaa harrastaa rugbya, joka on etenkin aloittelijalle yhtä turpaan saamista. Moderni herrasmies on James Bond, jolla on moraali.
Herrasmies ei ole ääriajattelija, vaan kultaisen keskitien kulkija. Herrasmies "ymmärtää nähdä maailman erinäisinä spektreinä, joiden ääripäiden välillä meidän tulee jatkuvasti luovia". Herrasmiehenä eläminen on taistelua luontoa, kaaosta ja hällä väliä -asennetta vastaan.
Konstig laittaa itsensä likoon. Hän piirtää vanhasta itsestään kuvan ikävänä ihmisenä, joka asettuu muiden yläpuolelle ja kritisoi kaikkea. "Kyse voi olla siitä, että et ole saanut juuria, joilla kiinnittyä mihinkään pysyvään", Konstig kirjoittaa. Nyt, nelikymppisenä, hän haluaa "maadottaa itsensä". "Siitä tässä vuodessa kai on kyse. Koetan maadottaa itseni parhaaseen perinteeseen, herrasmiehen perinteeseen."
Se puhuttelee.
Toimittajan fiilikset:
Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä. WSOY 2017
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ihmiskoe: Näin sujui viikko Jeesuksen seurassa
Hyvä elämäMitä Jeesus tekisi? Kysymys pysäytti koehenkilömme kaupan kassajonossa, yliopistolla ja kotisohvalla. Lotta Aarikka ja Joonas Konstig käyttivät viikon ajan What would Jesus do? -ranneketta.
