Ihmiskoe: Näin sujui viikko Jeesuksen seurassa
Kolumnisti ja kirjallisuustieteilijä. Lotta Aarikka sekä kirjailija Joonas Konstig testasivat What would Jesus do -ranneketta.

Kolumnisti ja kirjallisuustieteilijä. Lotta Aarikka sekä kirjailija Joonas Konstig testasivat What would Jesus do -ranneketta.

Ihmiskoe: Näin sujui viikko Jeesuksen seurassa

Mitä Jeesus tekisi? Kysymys pysäytti koehenkilömme kaupan kassajonossa, yliopistolla ja kotisohvalla. Lotta Aarikka ja Joonas Konstig käyttivät viikon ajan What would Jesus do? -ranneketta.

Lotta Aarikka kiinnitti ranteeseensa nauhan noin viikko sitten. Siinä lukee What would Jesus do? Mitä Jeesus tekisi?

”Ranneke on ollut hyvä muistutus. Kun olen jonottanut vaikkapa kaupan kassajonossa, olen muistanut pysähtyä: miettinyt Jeesuksen elämää ja omaani.”

Aarikan viime viikot ovat olleet hektisiä. Hän lopetti lokakuun alussa työnsä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asiantuntijana, muutti Turkuun ja aloitti jatko-opinnot Turun yliopistossa. Työyhteisönsä kantavasta voimasta tuli tohtorikoulutettava ”pahnan pohjimmainen apurahatutkija, joka ei tunne tiedepiireistä juuri ketään.”

Aluksi kunnioitettu, sitten dissattu

Mitä Jeesus olisi tehnyt tilanteessasi?

”Niinpä! Kun stressi oli pahimmillaan, mietin, oliko Jeesuksella kiire, liikaa asioita hoidettavana. Viime päivinä olen samastunut Jeesukseen, joka oli kunnioitettu – kunnes menetti arvostuksensa ihmisten silmissä.”

Mitä tunteita hän tunsi? Ehkä Jeesuskin pelkäsi tai oli suruissaan. Aarikka on miettinyt viime aikoina nasaretilaisen inhimillistä puolta ja kysynyt itseltään: annanko itselleni luvan tuntea kaikenlaisia tunteita uuden tilanteen edessä?

”On ollut haikeaa luopua ihanasta työyhteisöstä, ja vaikka uuden aloittaminen on ollut oma valintani, silti on luopumisen tuskaa ja kaikki uusi pelottaa.”

Aarikka ounastelee, että Jeesus jos kuka tiesi, mitä on olla leirin ulkopuolella. Nasaretilainen myös puolusti kaikkia niitä, jotka eivät edustaneet valtaa pitäviä tai valtavirtaa.

Jeesus olisi sanonut: "Tanssikaa kaikin mokomin!"

Viikko sitten lauantaina Aarikan perheessä kyläili hyviä ystäviä. Eräs näistä valmistautuu väittelemään Helsingin yliopistossa.

Väitöstä seuraa promootio, joka on perinteikäs tapahtuma, niin perinteellinen, että sen tapakoodeja ei sovi rikkoa. Esimerkiksi maistereiden tanssimaa franseesia ei voi tanssia kaksi frakkipukuista miestä keskenään, sillä tanssiparin toisen osapuolen, naisen, valkoinen mekko kuuluu tanssin estetiikkaan.

Aarikka kuunteli ystäviensä kertomusta tuskastuneena ja mietti: ihme pönötystä! Mitä Jeesus olisi tästä sanonut?

”Hän olisi sanonut: tanssikaa ihan vapaasti keskenänne, tehän olette pariskunta! Jeesus puolusti ulkopuolelle jätettyjä ja kaikkia niitä, joille sanottiin: sinun elämäsi ei kelpaa tuollaisena.”

Systeemi tuottaa syrjintää

Perinteistä kiinni pitävä systeemi tuottaa ulkopuolisuuden tunnetta ja syrjään sysimistä, olipa sitten kysymys yliopiston juhlaperinteistä tai uskontojen rituaaleista, huomauttaa Aarikka.

”Olen opiskellut kulttuurientutkimusta ja teoriassa ymmärrän hyvin sen, että rituaaleista pidetään kiinni.

Kun ihminen liittyy perinteisiin, hän kokee juhlavuutta ja yhteyttä menneiden sukupolvien kanssa.”

”Sen sijaan Jeesus oli radikaali ja kapinallinen ajattelija. Hän kritisoi vanhoja perinteisiä tapoja ja kysyi: Mikä on uskonnon ydintä, mikä on oleellista? Hän puolusti ihmisen oikeutta olla oma itsensä.”

Millainen tiedemies Jeesus olisi?

Lotta Aarikka vastaa puheluun Turussa. Ensimmäinen päivä yliopistolla on takana. Hän on istunut tutkijaseminaarissa ja tavannut uusia ihmisiä. Ryhmässä on puhuttu erään kielitieteilijän tekeillä olevasta väitöskirjasta.

”Keskustelu oli innostavaa ja inspiroivaa! On hienoa nähdä, kuinka tutkijoiden silmiin syttyy ilo ja innostus, olipa kyseessä nuori tai konkari.”

Kotiin palatessaan Aarikka mietti annettua teemaa. Mitä Jeesus tekisi? Millä lailla hän käyttäytyisi yliopistolla?

”Hän olisi mennyt minua rohkeammin juttelemaan ihmisten kanssa. Ihailen Jeesuksen kykyä kohdata ihmisiä. Mietin myös, millainen tiedemies Jeesus olisi. Hän oli kriittinen ajattelija ja kyseenalaisti sitä, mitä yleisesti ajateltiin ja opetettiin. Hän olisi viihtynyt tiedeyhteisössä hyvin.”

En ole saarnannut kenellekään

"Nyt viikon loppuessa tajuan, että olen lähestynyt tehtävää väärin”, Tapiolassa asuva kirjailija Joonas Konstig pahoittelee.

Konstig aloitti Essen antaman tehtävän lukemalla evankeliumit läpi. Aika ja paikka löytyivät sohvalta iltaisin, kun lapset olivat käyneet nukkumaan. Viimeksi Konstig paneutui evankeliumeihin kirjoittaessaan syyskuussa ilmestynyttä Perkele -romaaniaan (Gummerus).

”Itselleni tyypillisesti olen enemmän tutkinut ja miettinyt asioita kuin muuttanut elämääni. Se ei ole Jeesuksen opetuksen mukaista. Hänhän korosti, että pitää tehdä oikein, ei vain hankkia tietoa”, Konstig pohtii.

Vasemmassa ranteessa kulkenut ”What would Jesus do?” -ranneke ei johtanut tilanteisiin, joissa Konstig olisi tehnyt jotakin toisin. Sen sijaan rannekkeen esittämä kysymys alkoi tuntua väärin asetetulta.

”Jeesus oli poikkeusyksilö, jonka elämäntapa oli poikkeuksellinen. Toisin kuin Jeesus, en ole viikon aikana saarnannut kenellekään mitään.”

Konstig muotoili kysymyksen itselleen uudestaan: ”Mitä Jeesus haluaisi minun tekevän?”
 

Jeesus inhosi ulkokultaisuutta

Jeesus osoittautui ”suureksi standardien kohottajaksi”, joka vaatii seuraajiltaan huomattavasti enemmän kuin se, minkä ”pakanat ja veronkerääjätkin” osaavat, jopa jonkinlaista sankaruutta.

Konstig muodosti uuden sanan kuvaamaan Jeesuksen vaatimuksia: opetuslasten on oltava ”hyvempiä” kuin muut.

”Ei siis ’parempia kuin muut’, koska Jeesus korosti nöyryyden tärkeyttä ja vastusti ankarasti kaikkea ulkokultaisuutta. Jeesus varoitti oppilaitaan esittelemästä hyveellisyyttään ja jopa kertomasta hänestä muille. Sen sijaan oppilaita kehotettiin rukoilemaan ja toimimaan salassa.”

Konstigin mielestä kristityn sankaruus on samantyyppistä kuin Teräsmiehellä, joka tekee hyviä tekoja, mutta käy sen jälkeen salassa vaihtamassa ylleen Clark Kentin arkivaatteet.

”Clark Kent ei saa koskaan kunniaa Teräsmiehen teoista. Tässä mielessä Teräsmies on perikristillinen hahmo.”

Tältä näyttäisi Jeesuksen peliteoria

Monet Jeesuksen elämänohjeet käsittelevät sitä, miten meidän tulisi suhtautua toisiin ihmisiin ja toimia heidän kanssaan. Ohjeiden soveltaminen omaan arkeen osoittautui haastavaksi.

”Jeesus oli ’people person’, joka kulki ja teki töitä ihmisten parissa. Minä sen sijaan olen tällä viikolla ollut suht vähän tekemisissä ihmisten kanssa”, Konstig vertaa.

Konstigin mukaan on ilmeistä, että Jeesus haluaa meidän suhtautuvan kaikkiin ihmisiin myönteisesti. Se kuulostaa pieneltä asialta, mutta Konstig pysähtyi miettimään tarkemmin.

”Ihmiset suhtautuvat toisiin enimmäkseen aika välinpitämättömästi. Minun kaltaiselleni vähän sisäänpäin kääntyneelle ja jurolle ihmiselle ei ole itsestään selvää hymyillä tai pysähtyä juttelemaan.”

Konstig vertaa Jeesuksen opetuksia peliteorioihin, joissa mallinnetaan sitä, tarjoaako pelaaja toiselle pelaajalle ensisijaisesti yhteistyötä vai kilpailua.

”Jeesus haluaa, että tarjoamme kaikille ihmisille aina ensin hyvää ja yhteistyötä, emmekä jää odottamaan, mitä he tarjoavat. Jos toinen tarjoaa takaisin huonoa, siihenkin tulisi vastata anteeksiannolla ja hyvällä.”

Konstig kiteyttää Jeesuksen antaman mallin yksinkertaiseksi ohjeeksi: älä toivo pahaa kenellekään, edes vihollisellesi.

Anna lapselle aikaa ja palveluksia

Viikon aikana syntyi konkreettinen päätös: Konstig yrittää tarjota aikaisempaa aktiivisemmin ja useammin apuaan toisille ihmisille.

Vastaan tuli myös Konstigille jo tuttu Jeesuksen opetus lasten suuresta arvosta ja merkityksestä. Konstig kuvittelee tutun evankeliumitekstin tilanteen, jossa joku hätistelee ”kakaroita” pois tieltä, mutta Jeesus puuttuu asiaan: ”Ei ei, he ovat tärkeitä!”

”Jeesus haluaa sanoa, että lapsi on tärkeä, ei pieni ja hölmö. Anna hänelle aikaa ja palveluksia. Tällä viikolla olen vähän tavallista useammin löytänyt aikaa, kun lapset ovat pyytäneet minua lukemaan kanssaan”, Konstig sanoo.

What would Jesus do?

Päivittäin itselle osoitettu kysymys ”Mitä Jeesus tekisi?” (What would Jesus do?) tuli uudelleen suosituksi USA:ssa 1990-luvulla.

Kysymys liitetään erityisesti herätyskristillisyyteen ja reformoituun kristillisyyteen. Kysymyksen teki tunnetuksi pastori Charles Sheldon, joka nosti sen vuonna 1896 ilmestyneen romaaninsa In His Steps (Hänen askelissaan) alaotsikoksi.

Romaani on käännetty nimellä Mitä Jeesus tekisi? (Päivä Oy 2004). Kirjassa korostuu vastuu köyhistä, ja Jeesus nähdään kristilliseen sosialismiin johdattavana moraalisena esikuvana.

Kysymys ”mitä Jeesus tekisi” elää myös suomalaisen kulttuurin pinnan alla. Tänä syksynä siihen tarttuu uskon ja henkisyyden muotoja käsittelevä teatteriesitys , joka saa ensi-iltansa 20.10. Metropolia AMK:n tanssistudiossa.

”Esityksen lopussa annetaan yksi vastaus kysymykseen ’mitä Jeesus sanoisi minulle tai sinulle”, esityksen ohjannut esittävän taiteen opiskelija, teologian maisteri Tanja Roiha lupaa.

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city