null Tämä kummilapsi painoi 87 100 grammaa ja otti asioista selvää itse

Vitsi, vitsi. Mikael Karlsson (vas.) on Jani Flaamingin kummi. – Jos tehdään niin, että toinen meistä menee liukuportaissa ylös taivaaseen ja toinen alas helvettiin, Karlsson vitsailee. Kuva: Esko Jämsä

Vitsi, vitsi. Mikael Karlsson (vas.) on Jani Flaamingin kummi. – Jos tehdään niin, että toinen meistä menee liukuportaissa ylös taivaaseen ja toinen alas helvettiin, Karlsson vitsailee. Kuva: Esko Jämsä

Hyvä elämä

Tämä kummilapsi painoi 87 100 grammaa ja otti asioista selvää itse

Oli joulukuu 2007. Jani Flaaming seisoi Karkkilan lukion pihalla hyytävässä kylmyydessä.

– Karkkilassa elämänkatsomustiedon oppilaat odottivat tunnin mittaisen joulukirkon ajan ulkona. Sillä kertaa pakkanen oli kuitenkin niin kova, että päätin mennä kirkkoon lämmittelemään, Flaaming sanoo.

Hänen kotinsa ei ollut uskonnollinen. Flaamingin ainoa kosketus kirkkoon olivat serkun rippijuhlat.

– Mutta en minä kirkossa kokenut olevani ulkopuolinen, Flaaming muistelee.

Tuohon päivään mennessä luterilaisuus oli mehustanut Suomea melko tarkalleen 480 vuotta. Kustaa Vaasan toimeenpanemasta reformaatiosta lähtien koko yhteiskunta oli verotusta myöten jäsennetty luterilaiseksi. On sanottu, että täällä – maailman luterilaisimmassa maassa – ateistitkin ovat luterilaisia ateisteja.

– Suomessa ihmisillä ei ole tapana pitää uskontoa esillä. Normaalissa kanssakäymisessä ei huomaa, jos joku kuuluu tai on kuulumatta kirkkoon. Minulla ei ollut kirkosta mielipidettä. Tapanani on myös muodostaa käsitys vasta, kun olen ottanut asioista itse selvää, Flaaming sanoo.

Toukokuun 8. päivä, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, Flaamingista tuli Jeesuksen omaksi kastettu kristitty. Sitähän kirkkoon liittyminen tarkoittaa. Tämä ei kuitenkaan ole mikään uskoontulotarina. Ja syynä koko juttuun on nainen.
 

Vitsin varjolla vakavasti

Pasilan asemalla ilma on tunkkainen ja kuuma. Eletään kesän korvalla 2016. Jani Flaamingilla on opiskeluajoista säilynyt ystävyys it-asiantuntija Mikael Karlssonin kanssa. Karlsson on Flaamingin kummi. Kummeja on kaksi, mutta Mirva Danska-Karlsson ei päässyt haastatteluun.

Opiskeluaikoina Otaniemen teekkarikylässä Flaamingin ja Karlssonin yhteisellä kaveriporukalla oli karaokeyhdistys Otaniemen karaokelaulajat eli OtaKaLa. Tietotekniikkaa opiskelevasta Flaamingista tuli yhdistyksen puheenjohtaja.

Se oli tyylipuhdasta teekkarimeininkiä, sillä OtaKaLa järjesti karaokebaarikierroksia, ja sillä oli myös oma laitteisto yritysten tilaamia karaokeiltoja varten. Tällaisessa ympäristössä solmituilla ystävyyksillä on tapana kestää.
 

Aikani mietittyäni ehdotin itse, että kävisin aikuisrippikoulun."
– Jani Flaaming
 

Ja kun Flaaming kastettiin, Karlssonista luonnollisesti tuli kummi.

– No sehän lähti liikkeelle ihan vitsistä... hän sanoo.

– Eikä kastetilaisuudessa pidetty sylissä, vaikka me niin luulimme, Flaaming täydentää.

Mutta lapseksi oli tultava jälleen. Kummit hankkivat uudelle Jumalan lapselle asiaan kuuluvan kummilusikan. Se on titaaninen retkeilijän lusikkahaarukka, jossa lukee:

Jani Petteri 4.8.1989, 87 100 grammaa, 185 cm.
 

Usko toimii kuin suolisto

Kirkkoon liittymisen ajatus kypsyi, kun Jani Flaaming keskellä muuttokuormaa kosi tyttöystäväänsä.

– Olin sanoittanut uusiksi yhden vanhan biisin, ja kosin tyttöystävääni esittämällä kyseisen kappaleen muuttolaatikoiden välissä. Sen jälkeen pitikin lähteä ostamaan sormusta, Flaaming sanoo.

Tyttöystävä toivoi, että vaikka Flaamingia ei ollut kastettu, avioliiton voisi siunata kirkossa.
 

Ja kyllähän vatsan saa sekaisin, jos haluaa. Uskon kanssa on ihan sama juttu."
– Mikael Karlsson
 

– Aikani mietittyäni ehdotin itse, että kävisin aikuisrippikoulun, Flaaming kertaa.

Hänen mielestään uskontoja yhdistää pyrkimys hyvään.

Isä meidän -rukouksessa on se kohta, jossa pyydetään Jumalalta syntejä anteeksi "niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet". Minusta siinä korostuu se, että ei pidä katkeroitua, hän sanoo.

Mikael Karlssonin mielestä uskonnossa on jotain samaa kuin vatsan toiminnassa.

– Jos vatsa toimii hyvin, ei sitä huomaakaan. Jos taas vatsa ei toimi, ongelman tuntee heti, ja silloin tarvitaan apua, hän sanoo.

– Ja kyllähän vatsan saa sekaisin, jos haluaa. Uskon kanssa on ihan sama juttu.
 

Kirkon matkaeväistä voi kokata itse

Kun kaste- ja konfirmaatiopäivä koitti, paikalla olivat vanhempien lisäksi isoäiti ja täti.

– He olivat tosi kiitollisia, että heidät kutsuttiin. Kaste on hyvin kiinteä tapa, ja minusta hienoa kuulua johonkin suureen kokonaisuuteen, Jani Flaaming sanoo.

– Maailmankatsomuksen rakentamisen kannalta kirkko tarjoaa peruspaketin, jossa ihan kaikkea ei tarvitse itse keksiä uudestaan. Se on kuin sushi kit, jonka avulla pääsee alkuun, Flaaming sanoo.

– Ei se tarkoita, että pitää allekirjoittaa kaikki, mitä Raamatussa sanotaan. On osattava valita ne kohdat, jotka sopivat itselle.

Mikael Karlssonilla on entuudestaan kaksi pikkulapsi-ikäistä kummilasta. 26-vuotias diplomi-insinöörin koulutuksen saanut entinen kilpaurheilija Flaaming on kolmas "kummilapsi".

– Joka kerta, kun minua on pyydetty kummiksi, olen harkinnut asiaa tarkkaan. Minusta kummin tehtävänä on varmistaa lapsen turvallinen tulevaisuus. Janin kohdalla tämä on vähän eri asia, mutta otan tehtävän tosissani, Karlsson sanoo.

– En tosin ole vielä suunnitellut, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. En aio lukea Janille joka päivä Raamattua.

– Niin, tai sitten alat lähettää minulle iltaisin podcasteja, Flaaming kuittaa.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Äidin oikeus päättää alle 1-vuotiaan uskonnosta poistuu

Ajankohtaista

Maaliskuussa voimaan tuleva sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaa uskonnonvapauslakiin.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.