Tässä on Suvivirsi-videoiden kärkikolmikko
Valomerkki esittelee Suvivirsi-videoiden Top 3:n.
P. Mustapää mukaan ”kaikkein virtten suloisin” on läpikäynyt lukuisia tulkintoja, Valomerkki esittelee niistä kolme huomionarvoisinta. Kesäklassikosta on tehty viime vuosina muutamia päivittäviä versiota.
https://www.youtube.com/watch?v=rUkllVvhLDE
Vuosi sitten Kirkon Ulkomaanavun avustuskampanjaa osaltaan tahdittamaan tehty Vuokko Hovatan tulkinta yhdistelee sävelissä tangoa virteen. Sanat sen sijaan ovat vanhat ja tutut. Videon tarinan keskeiseksi motivaatioksi musiikin sovituksesta ja videon ohjaamisesta vastannut Antti Vuori valitsi fraasin ”Se luonnon uudeks luopi, se kutsuu elohon.”
Muita käsikirjoituksen teemoja olivat sukupolvien kohtaaminen ja monikulttuurinen Suomi. Video on kerännyt tähän mennessä noin 42 000 katselukertaa.
https://www.youtube.com/watch?v=0EMFm-dNPkE
Kokemus musiikkivideon voimasta osana hyväntekeväisyyskampanjan edistämistä oli niin hyvä, että siitä on tulossa perinne. Suvivirren tuoreimman tulkinnan laulaa Tommi Kalenius, yhteistyökumppaninaan sovittajana ja tuottajana sekä Tehosekoitin- yhtyeen kitaristina tutuksi tullut, moninkertaisesti Emma-palkittu Matti Mikkola. Mikkolan tyylitajuinen kädenjälki on aiemmin kuulunut muun muassa Pepe Willbergin ylistetyllä Saimaa -levyllä.
Eteerinen video kertoo 14-vuotiaan koulutytön Yisa Thonin elämästä. Kambodžassaan sijoittuvan videon kuvasi ja ohjasi 21 tapaa pilata avioliitto ja Viikossa aikuiseksi -elokuvien ohjaaja Johanna Vuoksenmaa. Kappaleen myynnistä saaduilla tuotoilla tuetaan koulutyötä Kambodžassa.
https://www.youtube.com/watch?v=IpOPHdTDopM
Paula Vesala riisui muutama vuosi sitten Helsingin Sanomien Nyt-liitteen tilausprojektissa Suvivirren sanoituksen kaikista uskonnollista fraaseista. Lopputuloksena oli näin ollen kaikille uskontoallergisille hengen ahdistusta aiheuttamaton Suvilaulu. Vajaat 15 000 katselukertaa viisun akustiselle vedolle kertoo, ettei työ mennyt hukkaan. Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola tosin irvaili Vesalan sanoitukselle pääkirjoituksessaan. ”Samalla, kun se viittaa ikiaikaiseen suomalaiseen kristilliseen perinteeseen, siinä on loistavia neuvosto-ateistisia kaikuja. 'Myös eikö maailmaansa, kansatkin kiittäisi! Mun ääneni sä liitä myös rauhan kuorohon, se julmuutta ei kiitä, vaan laupias se on." Suvilaululla on kuitenkin Simolankin mielestä eittämättömät ansionsa.
Taustaa Suvirrelle
Euroviisujen lisäksi Virsikirjakin sen todistaa. Ruotsalaisten hittivainu on lähes pettämätön. Perimätieto kertoo, että Suvivirsi olisi kirjoitettu Gotlannissa juhannusaamuna vuonna 1693. Pikantti yksityiskohta on, että kristillisen kulttuurin toteemiksi nousseen laulun väitetään syntyneen pakanallisen Hångersin uhrilähteen äärellä. Oletetulla syntypaikalla on jopa muistolaatta turistien bongattavaksi.
Suloisen kesän aloitussignaaliksi kohonnut kappale on perimmiltään kevätvirsi, joten käytäntö on muuttanut alkuperäistä tarkoitusta. Koulujen päättäjäisten lisäksi Suvivirsi on soinut usein kirkollissa yhteyksissä kesähäissä. Ennakkoluulottomimmat avioparit ovat valinneet sen jopa vihkimisensä loppumarssiksi. Länsinaapureidemme rajattomasta mielikuvituksesta ja kyvystä tuotteistaa kertoo puolestaan, että on olemassa Suvivirsiverhot tuotenimellä Gras och Gröda.
@KaisaElina @aijjaa @JanAhonen No niin, tässä kuva 🌿. Saa jakaa. Verhon nimi Gräs och gröda. pic.twitter.com/qaRGZSUtTl
— Paula Lavanko (@pala0002) 26. toukokuuta 2015
Jutun kirjoittaja on Helsingin seurakuntayhtymän mediapastori. Hän oli ensimmäiseksi esitellyn videon osatuottaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suvivirttä voi laulaa monissa tapahtumissa lähiaikoina ‒ Stadin Suvivirsi soi Senaatintorilla
AjankohtaistaSuvivirttä ja muita kesäisiä yhteislauluja lauletaan tänä vuonna Kirkon musiikkijuhlien yhteydessä lauantaina. Suvivirsi soi monessa muussakin tapahtumassa mm. Espoossa ja Vantaalla.