null Tatuointi tallentaa uskon iholle

Pastori Visa Viljamaalle ehtoollisen symboliikkaa kuvastava tatuointi liittyy vahvasti pappeuteen.

Pastori Visa Viljamaalle ehtoollisen symboliikkaa kuvastava tatuointi liittyy vahvasti pappeuteen. "Hankin tatuoinnin valmistumisen kunniaksi. Kuva ilmentää, miten suuri asia pappeus minulle on." Kuva: Sari Saaristo

Tatuointi tallentaa uskon iholle

Tatuointi on harvoin vain kuva, vaan sen merkitykset ovat kantajalleen monisyisiä. Tatuoinnit voivat ilmentää myös uskoa. Kolme tatuoitua kertoo, miksi kristillisyys päätyi heidän iholleen.

"Sakramentti muistuttaa tehtävästäni."

Visa Viljamaa, pastori. Koko selän kokoinen tatuointi ehtoollissymboliikasta

"Tatuoija piirsi kuvan toiveideni perusteella. Luottotatuoijani sai hyvin kiinni ideasta ja annoin toteuttamiseen melko vapaat kädet. Kuva tehtiin kolmessa osassa: ensin ääriviivat, sitten varjostukset, lopuksi värit. Tekemiseen meni kolmisen kuukautta.

Tatuoinnit ovat minulle hyvin luonteva itseilmaisun tapa, ja minulla on useita tatuointeja. Tämä tatuointi kuvastaa hengellistä tietäni. Kuvan ottamisen aikaan valmistuin yliopistosta ja heti perään minut vihittiin papiksi. Ajattelen niin, että kouluttautuminen on luonteeltaan pysyvää pääomaa, jotain mikä ei katoa. Ja kuva on pysyvä muisto tästä vaiheesta elämästä. Lisäksi se on myös valmistumislahja kavereilta. Ystävät saivat valita, antavatko lahjaksi tatuointiin, vai Thuson koulutuskeskuksen työhön Botswanassa Suomen Lähetysseuran kautta. Moni antoi molempiin. Näin myös ne ihmiset, jotka tätä kuvaa sponsoroivat, kulkevat kuvan kautta mukanani pysyvästi.

Tatuointi on kooltaan melko iso ja se täyttää pitkälti koko selän. Kuva on minulle merkityksellinen, joten halusin siitä myös esteettisesti komean. Selkä on iso kanvaasi, joka on mahdollista käyttää kokonaisena -  tatuointikulttuurin kannalta selkä on tavallaan kunniapaikka.

Ihmisillä on monia eri tapoja elää hengellisyyttä todeksi ja ajattelen, että tatuoinnin ottaminen on yksi tapa. Vuosien myötä teologinen ajatteluni on muovautunut sakramenttikeskeiseksi, ja siksi halusin kuvan rakentuvan ehtoollissymboliikan ympärille. Olennaista tässä kuvassa minulle on kutsumus pappeuteen ja kiitollisuus siitä, että saan toimia pappina.

Kuvaan kietoutuu paljon merkityksiä. Ensinnäkin kuvassa on alhaalla Luther-ruusu. Se kertoo luterilaisuudesta, yhdestä kirkkopuun oksasta. Kuvan keskiössä on kohotetut ehtoollisaineet, kalkki ja öylätti. Siinä on siis Kristuksen ruumis ja veri. Ehtoollisaineiden ympärille on piirretty siivet. Siivet eivät ole minun, vaan ne ympäröivät kuvan esittämää tilannetta: ehtoollisliturgiaa. Liturgian tuossa vaiheessa on juuri laulettu ylistyslaulua enkelien ja kaikkien pyhien kanssa ja siivet viittaavat siihen. Kirjainlyhenne IHS tarkoittaa Iesus Hominum Salvator, Jeesus ihmisten pelastaja.

Ehtoollinen on minulle rakas toimitus. Se on selittämätön hetki, jossa muodostuu kiinnostava aikavääristymä. Ehtoollisessa läsnä on sekä menneisyys, se historiallinen tilanne, kun Jeesus aikoinaan asetti ehtoollisen että nykyisyys, se hetki jota nyt elämme. Nämä kaksi tasoa sekoittuvat lupaukseen tuonpuoleisesta tulevasta, jolloin ehtoollista vietetään iänkaikkisuudessa.  Ehtoollisessa tämä kaikki punoutuu ajattomaksi mysteeriksi, jossa Jumala kaikkine persoonineen on läsnä.

Tässä tatuoinnissa pappeutta kuvataan sakramentin kautta: pappi on jumalanpalvelijoiden palvelija. Kuva muistuttaa minua siitä, mihin minut pappisvihkimyksen myötä vihitty.

Ja lisäksi, onhan tämä esteettisesti ajatellen ihan vaan tosi hieno kuvakin."

 

"Olen aina turvassa."

Ilona Lahtomaa, lapsityönohjaaja. Ranteeseen tatuoitu siivet, jalkaterään tatuoitu usko, toivo, rakkaus – symbolit.

"Ensimmäinen kristillinen tatuointini oli ranteen sisäpuolelle piirretyt enkelin siivet. Olen nuoresta pitäen matkustellut paljon itsekseni ja ystävieni kanssa. Äitini kantoi tietenkin reissuistani kovasti huolta ja hänellä oli tapana kiinnittää matkatavaroihini enkelipinssejä tai enkeliavaimenperiä, jotka sitten suojelisivat minua matkan aikana. Ongelmana oli, että pinssit tapasivat putoilla tai katkeilla ja kotiin tullessa oli enää puolikas siivekäs jäljellä. Kerran kun olin taas lähdössä matkaan, niin ehdotin äidille  josko hän piirtäisi käteeni enkelin siivet. Ne olisivat sitten koko ajan mukana. Tämä siipitatuointi on siis äitini piirtämä.

Enkeli on ikään kuin äitini puolesta suojelemassa minua mihin menenkin. Olen aina turvassa. Kuvaan kiteytyy tietynlainen luottamus. Tämä kuva on kaikista tatuoinneistani rakkain.

Myöhemmin lisäsin siipien päälle perheenjäsenieni nimen etukirjaimet. Tatuoinnin merkitys on siis paitsi uskonnollinen myös vahvasti perheen ympärille kietoutuva. Äitini on kirkon työntekijä ja olen viettänyt ison osan lapsuuttani ja nuoruuttani kirkossa. Kuvan mukana kuljetan rakkaita ihmisiä ja rakkaita muistoja mukanani.  Tatuoinnin merkitys on vuosien myötä vain vahvistunut – ja niillä reissuillakin on aina kaikki mennyt hyvin.

Myöhemmin otin jalkaani usko, toivo ja rakkaus –symbolin. Olin miettinyt pitkään, että haluan sen kuvan johonkin ja jalkaterästä löytyi sille sopiva paikka. Usko ja toivo - symbolit on piirretty mustalla musteella, mutta rakkaus, sydän, on tatuoitu punaisella. Halusin, että sydän erottuu, koska: "kaikista suurin on rakkaus".

Ihminen tarvitsee aina välillä välillä muistutusta tärkeistä asioista ja tämä kuva onkin minulle muistutus. Että elämässä on uskoa ja on toivoa ja on rakkautta.

En ole isojen tatuointien ystävä, vaan pidän pienistä ja siroista. Kuvista on vuosien myötä tullut erottamaton osa minua. Ne eivät ole ihoni päällä, vaan ne ovat syvästi osa ihoani."

 

"Risti muistuttaa uskosta."

Jani Kareinen, Jouluradion musiikkipäällikkö. Vasempaan käteen on tatuoitu suurikokoinen risti.

"Tällä tatuoinnilla on useampikin merkitys. Minulle itselleni tämä kuvastaa ensisijaisesti omaa, henkilökohtaista uskoani. Mutta se, että kuva on kädessä hyvin näkyvällä paikalla ja aika isostikin, tekee siitä tavallaan yleisemmän uskon symbolin.

Tällä tatuoinnilla haluan sanoa, että on oikein ookoo juttu olla uskossa: että uskokin on ihan cool asia. Se siis mainostaa tavallaan uskomista. Siitä näkökulmasta ajatellen, voisin ottaa tähän käsivarteen muidenkin uskontojen symboleita.

Olen itse jo tottunut tatuointiin, mutta kyllä se yhä muistuttaa minua siitä, miksi sen aikoinaan otin. Vaikkei nykyään toki ihan yhtä paljon kuin alkuun: tatuoinnin ottamisen jälkeen kuvan merkitys kävi hyvin usein ajatuksissa. Varsinkin jos oli tehnyt jotain tosi tyhmää – silloin tuli miettineeksi, että hei, minulla on tuommoinen risti tuossa kädessä ja nyt minä olen käyttäytynyt kuin olisin joku sketsihahmo koko ihminen.

Olen antanut itselleni lupauksen, että tatuointia täytyy ainakin vuoden ajan miettiä, ennen kuin sen saa ottaa. Ja tätäkin mietin pitkään. Että voinko minä nyt oikeasti tatuoida ison ristin käteeni, enkö vai voinko. Kaverini siihen sitten sanoi, että sinähän kannat kaulassasikin ristiä joka päivä. Eikö se ole aika sama juttu?

Ulkopuolisten kommentit alkuun mietitytti, mutta eivät enää. Nykyään olen koko ajan enemmän ja enemmän ylpeä siitä, että minulla on tämä tatuointi.

Vitsikkäästi olen myös sanonut, että jos joskus käännän takkini tämän maailmankatsomukseni suhteen, niin tällaisen ristin voi helposti muuttaa Tetris-peli – tatuoinniksi."

Tatuointi pähkinänkuoressa

Tatuointi on ihon koristamista pysyvillä kuvioilla. Kuvioita tuotetaan pistelemällä ihoon väriainetta. Sanan tatuointi arvellaan tulevan tahitin kielen sanasta tatau, merkitä. Tatuointi on eräs kehonmuokkauksen ja kehotaiteen muoto.

Tatuoituun kuvaan liittyy usein vahvoja merkityksiä. Ilona Lahtomaan äiti piirsi siipitatuoinnin tyttärensä ranteeseen. Tatuoinnin mukana kulkee ajatus suojaavista enkeleistä - ja äidistä.

Tatuointien historiaa on mahdotonta ajoittaa tarkkaan, mutta tatuoinnit on tunnettu eri kulttuureissa ympäri maailmaa vuosituhansien ajan. Esimerkiksi maailman parhaiten säilyneellä kivikautisella ihmisruumiilla, vuonna 1991 Alpeilta löytyneellä 5300 vuotta vanhalla Jäämies Ötzillä oli tatuointeja.

 

 

Japanissa tiedetään tatuoinnilla olevan pitkät perinteet. Euroopassa tatuointeja harrastivat esimerkiksi keltit. Tatuoinnit palasivat Eurooppaan löytöretkeilijöiden mukana 1600- ja 1700-luvuilla. Merimiehet antoivat alkuasukkaiden tatuoida itseään ja toivat tatuoituja alkuasukkaita myös näytille Eurooppaan. 1800-luvulla tatuoinnit olivat muotia Euroopan kuninkaallisten keskuudessa, esimerkiksi Tanskan kuninkaalla Frederikillä oli tatuointi.

1920-luvulla tatuointien suosio laski länsimaissa, ja niitä harrastivat lähinnä rikolliset ja merimiehet. Uudelleen tatuoinnit alkoivat nousta suosioon 1960- ja 70-luvuilla. 1990-luvulla tatuoinnista tuli jopa trendi.

Suomen ensimmäiset viralliset tatuointiliikkeet avattiin vuonna 1987.

Lähde: Wikipedia

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: