Klassikkomaalauksia otetaan tatuoinneiksi − uudessa näyttelyssä Gallen-Kallelan teokset suosituimpia
Osa Akseli Gallen-Kallelan Sammon puolustuksesta Jarmo Koskelan selässä.

Osa Akseli Gallen-Kallelan Sammon puolustuksesta Jarmo Koskelan selässä.

Klassikkomaalauksia otetaan tatuoinneiksi − uudessa näyttelyssä Gallen-Kallelan teokset suosituimpia

Mediataiteilija Harri Larjoston yli sadasta henkilöstä ottamat valokuvat ja heidän tarinansa tuovat uuden näkökulman tatuointikulttuuriin.

Gallen-Kallelan museossa syyskuussa avautuva Tatuoidut taideteokset -näyttely sopii espoolaismuseoon hyvin, koska Harri Larjoston valokuviin sisältyy erityisen paljon Akseli Gallen-Kallelan klassikkomaalauksia. Tatuoinneista ja niihin liittyvistä tarinoita on ilmestynyt myös Maahengen kustantama kirja, Kuva ihollani.

Idean valokuvaprojektiin Larjosto sai työstäessään Vantaan taidemuseoon näyttelyä roboteista. Kun taiteilija halusi yhteen robottiin ihmisen ihoa, hän keksi, että sen tajuaisi ihoksi parhaiten, jos siinä olisi tatuointi. Niinpä hän pyysi kuvattavaksi Jani Helteen, jolla tiesi olevan tatuointeja.

– Hämmästyin, kun näin Helteellä tatuointeja Gallen-Kallelan ja Leonardo da Vincin taideteoksista. Minua alkoi kiinnostaa, onko taidejäljennöksiä tatuoitu ihmisten iholle yleisemminkin. Helle auttoi minua pyytämällä Facebookissa taidetatuointeja ottaneita henkilöitä ilmoittautumaan minulle, Larjosto kertoo.

Kun tällaisia henkilöitä alkoi löytyä, Larjosto ryhtyi etsimään taidemuseota, joka lähtisi rakentamaan aihepiiriin liittyvää valokuvanäyttelyä. Gallen-Kallelan Museo innostui siitä heti ja auttoi etsimään lisää näyttelyyn kuvattavia henkilöitä. Lopulta tiedossa oli 170 henkilöä ympäri maata.

Tuukka Ahosen selkään on tatuoitu Hugo Simbergin Kuoleman puutarha vuosilta 1896/1906. Tekijä: Taneli Jarva, 2010.

Tuukka Ahosen selkään on tatuoitu Hugo Simbergin Kuoleman puutarha vuosilta 1896/1906. Tekijä: Taneli Jarva, 2010.

Jarmo Koskelan selässä komeilee tatuoitujen taideteosten suosituin teos, Akseli Gallen-Kallelan Sammon puolustus vuodelta 1896. Tekijä: Mosse Hirvonen, Pitbull Tattoo Oulu, 2012-13.

Jarmo Koskelan selässä komeilee tatuoitujen taideteosten suosituin teos, Akseli Gallen-Kallelan Sammon puolustus vuodelta 1896. Tekijä: Mosse Hirvonen, Pitbull Tattoo Oulu, 2012-13.

Ihmiset ajattelevat, että ihoni on kankaani ja toteutan siihen mitä kuvia haluan.

Dokumentoiva ote

Harri Larjostoa hämmensi yhteydenottojen suuri määrä: hänen olisi mahdotonta tavata ja kuvata jokaista. Sitten hän sai Koneen Säätiöltä apurahan, jonka turvin hän pystyi tapaamaan 103 ihmistä, joista 95 on tatuoituja ja kahdeksan tatuointien tekijää.

Larjostolla ei liittynyt taideprojektiin tällä kertaa henkilökohtaista ilmaisua, vaan ote oli dokumentoiva.

– Olen utelias ihminen, ja tämä oli hauska tapa tutustua uudesta näkökulmasta 1990-luvulta lähtien yleistyneeseen tatuointikulttuuriin.

– On jännittävää nähdä, miten taidehistoriasta tunnetut taideteokset jatkavat elämäänsä muuallakin kuin museoissa. Ihmiset ajattelevat, että ihoni on kankaani ja toteutan siihen mitä kuvia haluan.

Yli puolet Larjoston tapaamista henkilöistä oli pääkaupunkiseudulta, loput Turku-Tampere-Kotka -akselilta. Hän esitti kaikille samat kysymykset eli miksi he olivat ottaneet kyseisen taidetatuoinnin ja mitä se heille merkitsi.

– Mietin tarkkaan, miten toteutan haastattelu- ja kuvaustilanteen. Halusin esittää kaikki henkilöt samassa valossa. He myös saivat olla kuvassa niin kuin heistä tuntui luontevalta. Toisessa kuvassa näkyi pelkkä tatuointi, mikäli mahdollista.

Gallen-Kallelan suosio johtuu varmaan siitä, että hän on kuvannut Kalevalan myyttisiä hahmoja, Kullervoa, Ainoa ja Väinämöistä, joihin sisältyy suomalaisena ja ylipäätään ihmisenä olemisen merkitystä.

Ulla Riikka Ruokolainen on halunnut käsivarteensa kollaasin muun muassa Salvador Dalín teoksista Muiston pysyvyys (1931), Minotaurus (1936), Pyhän Antoniuksen kiusaus (1946), Meditatiivinen ruusu (1958). Tekijä: Juho, Timppa, Otherside Tattoo, 2009-2012.

Ulla Riikka Ruokolainen on halunnut käsivarteensa kollaasin muun muassa Salvador Dalín teoksista Muiston pysyvyys (1931), Minotaurus (1936), Pyhän Antoniuksen kiusaus (1946), Meditatiivinen ruusu (1958). Tekijä: Juho, Timppa, Otherside Tattoo, 2009-2012.

Hannu Kiurun olkapäässä on muunnelma Edward Munchin Huuto-teoksesta vuodelta 1893. Tekijä: Kimmo Rosti, Vida Loca Tattoo, 2010.

Hannu Kiurun olkapäässä on muunnelma Edward Munchin Huuto-teoksesta vuodelta 1893. Tekijä: Kimmo Rosti, Vida Loca Tattoo, 2010.

Gallen-Kallela suosikki

Tatuoiduista taideteoksista suosituimmiksi osoittautuivat Akseli Gallen-Kallelan Sammon puolustus vuodelta 1896 sekä hänen muut Kalevala-teoksensa. Iholle oli toisinnettu myös muun muassa Hugo Simbergin, von Wrightin veljesten, Edvard Munchin, Salvador Dalin, Alphonse Muchan ja Leonardo da Vincin tunnetuimpia töitä.

– Gallen-Kallelan suosio johtuu varmaan siitä, että hän on kuvannut Kalevalan myyttisiä hahmoja, Kullervoa, Ainoa ja Väinämöistä, joihin sisältyy suomalaisena ja ylipäätään ihmisenä olemisen merkitystä. Ne ovat myös selkeitä tyyliltään, joten niitä on helppo jäljentää.

– Myös Munckin teokset ovat hyvin ilmaisuvoimaisia ja sisältävät syvää symboliikkaa. Simberg taas kuvaa paljon kuolemaa, ja sitä näkyy myös rock- ja hevikulttuurissa. Monet tatuointeja ottaneet sanoivatkin, että onhan kehossa ainakin yksi pääkallo oltava.

Larjoston mukaan lähes kaikkien hänen haastattelemiensa henkilöiden tatuointeihin liittyi merkittävä tarina ja kokemus.

– Monet haluavat merkata itseensä kuvan jonkin tietyn asian muistoksi. Osa valitsee taideteoksen, koska sillä on persoonallisempi ja moniulotteisempi merkitys.

Tatuointikulttuuri on kehittynyt valtavasti parissa vuosikymmenessä, ja tekijät ovat parhaimmillaan todellisia taiteilijoita. Harri Larjoston mielestä ihmisten kannattaisi silti miettiä tarkkaan, millaisia kuvia ja miten ison määrän haluaa kehoonsa tatuoida.

– Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat, ja moni on myöhemmin katunut otettuaan tietyn kuvan ihoonsa. Tatuointia ei saa niin vain poistettua laserillakaan vaan se vaatii monen kerran käsittelyn.

Larjostolla itsellään ei ole yhtäkään tatuointia. Hän kuitenkin ihailee sitä, miten hienoa jälkeä moni tatuointitaitelija saa aikaan. Erityisen vaikuttavilta hänestä näyttävät jotkut koko selän peittävät taidekuvat.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi