Kalenteri, joka pistää leikkimään, näkemään, kokemaan ja tekemään toisin. Taiteilija Meiju Niskalan Kalenteri arjen löytöretkeilijälle sisältää tehtäviä vuoden jokaiselle viikolle.

Entä jos lähettäisit ylimääräiset onnittelukortit valmiiksi maksetuissa vastauslähetyskuorissa piristämään tuntemattomien Kelan tätien päivää? Tai ehkä haluat sittenkin ryhtyä arjen supersankariksi ja lausua kohteliaisuuksia vastaantulijoille tai istuttaa kukan hautausmaan huonoimmin hoidetulle haudalle.

Hellyttävä ajatus on kirjoittaa oma minielämäkerta. Siihen kirjoitetaan muun muassa jäljellä olevat haaveet, elämän parhaat uutiset ja maukkain ateria. Teos käydään sujauttamassa kirjaston hyllyyn muiden elämäkertojen joukkoon.

Rutiineja pääsee rikkomaan, kun ottaa nopan esiin ja antaa arpakuution päättää, mitä katsotaan televisiosta ja mitä ostetaan ruokakaupasta.

Kalenteri vinkkaa myös testaamaan kaupungin kirjoittamattomia sääntöjä. Kannattaa ehkä kuitenkin hetki miettiä, ennen kuin alkaa mietiskellä risti-istunnassa roskapöntön päällä tai lukea runoa valvontakameralle. Sellainen saattaa herättää kyseenalaista kummastusta. Toisaalta, ehkä juuri se on tarkoituskin.

Kalenteri arjen löytöretkeilijälle on piristävä poikkeus kalentereiden joukossa. Niinpä sen ensimmäinen painos myytiinkin loppuun. Miksi ihmeessä arjen pitäisi olla harmaata ja tylsää, kun maailmasta on mahdollista tehdä hieman parempi ja iloisempi paikka?