Teemuistoja
Pirkko Arstilalla on teetä käsilaukussaankin.
Televisiotyöt vuonna 2002 jättänyt Pirkko Arstila tunnetaan MTV3:n uutisten ensimmäisenä naisankkurina, Huomenta Suomi -ohjelman toimittajana ja vannoutuneena teen ystävänä.
Arstilan kotona Helsingissä on eteisen kirjahyllyn päällä kaksi samovaaria. Toinen niistä on peräisin Arstilan isoäidin ravintolasta, toinen on salakuljetettu silloisesta Neuvostoliitosta.
— Olen luvannut antaa ne tyttärentyttärilleni. Samovaarit eivät oikein mahdu tänne, Arstila kertoo.
Arstila nousee keittiötikkaiden avulla kaapille, josta löytyy muun muassa valkoista ja keltaista teetä, kuivattuja teepuun lehtiä, machaa, teekakkuja ja koristeellinen teetiili. Kaapin ehdoton erikoisuus ovat teelehdet, jotka Arstilan Suomessa asuva kiinalainen ystäväpariskunta on poiminut omin käsin ”Kiinan kauneimman vuoren rinteeltä”.
Keittiötikkaille on käyttöä useamman kerran Arstilan maistattaessa vierailla erilaisia teelaatuja.
— Millä me seuraavaksi huvitellaan? hän huikkaa välillä.
Kiihkeä kahvi, viipyilevä tee
Aamuisin Arstilalla on tapana keittää kannullinen taiwanilaista oolong-teetä, jota hän sitten nautiskelee pitkin päivää, ensin kuumana ja myöhemmin huoneenlämpöisenä. Teepusseja Arstila käyttää vain pakon edessä, silloin kun ei ole muuta tarjolla.
Arstila kantaa käsilaukussaan mukana peltirasiaa, jossa on vihreitä teehelmiä. Niitä on helppo sujauttaa vaikkapa kahvilassa kuumaan veteen.
— Olen omavarainen, hän toteaa.
Kahvissa ja teessä on Arstilan mukaan persoonallisuuseroja. Kahvi on kiihkeä, mustasukkainen, intohimoinen ja vähän aggressiivinen. Tee on viipyilevämpi. Se vaatii pysähtymistä ja keskittymistä.
— Tee haluaa hieman huomiota, Arstila luonnehtii.
Kahvin voi napata mukaansa kioskilta ja nauttia pahvimukista vaikka junamatkalla. Hyvän teen valmistaminen taas vaatii hieman aikaa. Teetäkin voi toki nauttia matkalla. Jos Arstilan näkee kaupungilla ison käsilaukun kanssa, laukussa on luultavasti matkaeväänä pullollinen huoneenlämpöistä, hyvää teetä.
Teelehtiä sohvatyynyssä
Kun Pirkko Arstila oli koululainen, hänen toimittajana, kirjailijana ja kääntäjänä työskennellyt isänsä tilasi Lontoosta darjeeling-teetä. Isä kertoi, että tee on peräisin Intiasta. Tyttö ajatteli, että Intiassa tiikerit ovat varmasti syöneet teepensaan lehtiä.
Teelehtiä laitettiin kannun pohjalle, päälle kaadettiin kiehuvaa vettä. Kun teetä oli haudutettu liian pitkään, juoman joukkoon sekoitettiin sokeria ja maitoa.
— Valmistimme teen tietysti päin honkia. Se darjeeling oli silti fantastista, ensimmäistä oikeaa teetä, jota maistoin.
Arstila kertoo vierailustaan innokkaan teenharrastajaystävänsä luona. Arstila oli istahtanut sohvalle, jonka tyynyt ratisivat mukavasti. Kävi ilmi, että ystävä oli sujauttanut sohvatyynyjen sisään käytön jälkeen kuivattuja teelehtiä. Se oli kätevä tapa kierrättää kalliit teelehdet, joilla on ilmaa raikastava vaikutus.
Valkoviiniä ja vihreää teetä
Uusi aikakausi suomalaisessa teehistoriassa alkoi 2000-luvun alussa, jolloin Pirkko Arstila oli hienossa ravintolassa syömässä. Kun koitti kahvin aika, Arstilalle tarjottiin pussiteetä. Mitään muuta teetä ei kuulema löytynyt. Arstila kirjoitti tapauksesta kolumnin. Sen seurauksena hän sai lukuisia yhteydenottoja teenjuojilta, joiden mukaan asialle pitäisi tehdä jotain. Vuonna 2003 perustettiin Teen Ystävät ry, jonka puheenjohtajana Arstila toimii.
Nyt Suomessa on teebuumi. Teelaatuja on saatavilla entistä enemmän ja helpommin. Monista ravintoloista löytyy teemenu. Kun yhdistystä perustettiin, Arstila ei omien sanojensa mukaan tiennyt teestä mitään. Tietoa on karttunut matkan varrella niin paljon, että piakkoin julkaistaan Arstilan kirjoittama Teen ystävän kirja.
Arstila kertoo tilanneensa nettikaupasta kalliitakin teelaatuja, mutta muistuttaa että samoja teelehtiä voi hauduttaa useamman kerran. Luksuksesta ja erikoisuudesta saa maksaa teemaailmassakin, mutta periaatteessa kyseessä on halpa harrastus.
— Suomesta saa hyvää teetä edullisesti. Kiinalaiset hämmästelevät, kuinka halpaa teetä meillä myydään, Arstila sanoo.
Yksi hänen parhaimmista teemuistoistaan vie kesäiltaan. Arstila istui ystäväjoukon kanssa ulkona. He nauttivat vuoroin valkoviiniä ja hyvää vihreää teetä.
— Syntyi fantastinen keskustelu eikä ketään väsyttänyt.
Vihreää teetä paastonaikaan
Teetalo Aaro Forsman tuo kaikki teensä suoraan tuottajamaista ja on maustanut ja pakannut niitä omien reseptiensä mukaisesti jo yli 30 vuotta. Yrityksen teetehdas on sijainnut Vantaan Hakkilassa lähes 20 vuoden ajan. Tuotteista valtaosa, noin 80 prosenttia, viedään ulkomaille, pääosin Venäjälle.
Kevät Lempi -nimisen irtoteepussin kyljessä kerrotaan, että tuote sisältää kehäkukkien ja pionin terälehtien lisäksi myös paastonajan hedelmiä. Kyseessä on myyntipäällikkö Mia Kokkosen mukaan klassikkotuote, joka on ilmestynyt kauppojen hyllyille keväisin ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan. Mikään paastonajan tee Kevät Lempi ei kuitenkaan ole. Paastonajan hedelmillä viitataan tuotteen sisältämiin ananaksen ja passionhedelmän makuisiin, luontaisenkaltaisiin öljyihin.
— Itse valitsisin paastonajan teeksi luomuvalikoimastamme löytyvää vihreää senchaa, johon on sekoitettu kamomillan kukkia ja luontaista sitruuna-aromia. Vihreä tee sopii paastonaikana nautittavaksi, koska se sisältää vähemmän kofeiinia kuin perinteinen musta tee, Kokkonen sanoo.
Kirkkokahveilla tee on reilua
— Meillä tarjotaan aina haudutettua Reilun kaupan teetä, ei missään nimessä pussiteetä, Vantaankosken seurakunnan emäntä Ritva Laine kertoo.
Hän vastaa seurakunnan tilaisuuksien, kuten kirkkokahvien, tarjoiluista ja järjestää tarjoiluja myös esimerkiksi siunaustilaisuuksiin ja kastejuhliin. Useimmiten Laine hauduttaa tarjolle maustamatonta mustaa teetä, toisinaan maustettua mustaa teetä tai vihreää teetä.
Lähes yhdeksän vuotta Vantaankosken seurakunnan emäntänä ollut Laine ei ole huomannut teen menekin lisääntyneen.
— Seurakunnan päivätilaisuuksissa menee ehkä puolitoista litraa teetä, kun taas kahvia menee kymmenen tai joskus jopa neljätoista litraa. Jos esimerkiksi kastejuhlissa on 30 vierasta, heistä ehkä kolme tai neljä juo teetä.
Seurakunnan iltatilaisuuksissa kahvin ystävätkin saattavat tarttua teekuppiin.
— Kuuden jälkeen illalla teetä menee vähän tavallista enemmän. Monet sanovat, että heiltä menee yöunet, jos he juovat kahvia illalla.
Jaa tämä artikkeli: