Tehdään juhla yhdessä: Kirkkovuosi 2013
Juhla syntyy tekemällä ja tuttuja tapoja noudattamalla. Varsinkin jouluun on kertynyt tapoja, joista monessa perheessä pidetään tiukasti kiinni. Tuttu ruoka on tärkeää, samoin laulut ja perheen yhdessäolo.
Lapsi rakastaa toistuvuutta. Tuttu luo turvallisuutta ja syventää koettua myös aikuisen elämässä.
Kristilliseen joulun odotukseen kuuluvat adventtikynttilät ja Hoosianna-hymni, vastasyntyneen lapsen viattomuus ja tiernapojat. Kevääseen liittyvät pääsiäispuutarhat ja munien maalaus. Vahvoja kokemuksia voivat olla myös mikkelinpäivän toivoa tuovat enkelit ja hautausmaiden kynttilät pyhäinpäivän pimenevässä illassa
Kirkolliset juhlat ovat osa suomalaista kulttuuria, johon tutustuminen tekee hyvää myös muualta tänne muuttaneille. Tapoihin kun tiivistyy paljon sellaista kokemusta, jolle ei ole sanoja.
Kaikki kristilliset juhlat tarkastelevat eri puolilta yhtä ja samaa uskoa: meillä on hyvä ja ihmisiä rakasta Jumala, joka on luvannut olla lähellä jokaista ihmistä, tuli elämässä vastaan mitä tahansa.
Adventti 2.12.
Joulun odotus ja uusi kirkkovuosi alkavat ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Se on iloinen juhla, ja kirkoissa lauletaan Hoosianna-hymni. Sana adventti tulee sanoista adventus Domini, Herran tuleminen. Liturginen väri on valkoinen.
Kolmena muuna adventtisunnuntaina jouluun valmistautumista sävyttävät katumus ja parannuksen teko. Joulua edeltääkin paasto. Liturginen väri on violetti tai sininen.
Joulupäivä 25.12.
Ensimmäisinä vuosisatoina kristityt vastustivat syntymäpäiviä, sillä niiden viettoa pidettiin pakanallisena. Jeesuksen syntymäpäivää on vietetty vasta 350-luvulta lähtien. Joulupäivän jumalanpalvelus on kristillisen joulun vieton keskus. Iloisen kiitosjuhlan merkkinä kirkon alttarin ja pappien liturgisten vaatteiden väri on valkoinen.
Tapaninpäivä 26.12.
Tapaninpäivä tuo joulun herkkiin tunnelmiin vakavia sävyjä. Silloin puhutaan kirkoissa Kristuksen todistajista, joista monet maksoivat alkukirkon aikana uskostaan hengellään. Kristittyjen vainot eivät ole tuntemattomia tänäkään päivänä. Liturginen väri on punainen.
Uusivuosi 1.1.
Uudenvuodenpäivä on kalenterivuoden vaihtumisen lisäksi viikon kuluttua joulusta vietettävä jälkijuhla, jolloin kirkossa kehotetaan luottamaan alkavana vuonna Jeesuksen nimeen. Liturginen väri on valkoinen.
Loppiainen 6.1.
Loppiaista on ollut tapana pitää itämaan tietäjien juhlana. Suomen kielen loppiainen tarkoittaa ”loppupäivää”; joulun pyhät loppuvat. Alkuaan loppiaisena muisteltiin Jeesuksen syntymää Betlehemissä, itämaan viisaiden saapumista seimen luo ja Jeesuksen kastetta Jordanissa. Suomessa loppiainen on myös lähetystyön juhla. Liturginen väri on valkoinen.
Kynttilänpäivä 3.2.
Kynttilänpäivä päättää kirkkovuoden jouluajan. Päivän teema on Jumalan kirkkaus Kristuksessa. Päivän nimi johtunee siitä, että silloin vihittiin kirkossa tulevan vuoden aikana käytettävät kynttilät. Liturginen väri on valkoinen.
Laskiaissunnuntai 10.2.
Laskiaissunnuntaista alkaa matka kohti pääsiäistä. Päivän teemana on Jumalan rakkauden uhritie. Liturginen väri on vihreä.
Tuhkakeskiviikko 13.2.
Tuhkakeskiviikosta alkaa 40 päivän suuri paasto. Illalla vietettävässä tuhkamessussa otsaan piirretty risti muistuttaa elämän katoavuudesta ja katumuksen tarpeellisuudesta. Tästä alkava matka pääsiäiseen on hiljaisuuden, itsensä tutkimisen ja yksinkertaisten elämäntapojen aikaa. Liturginen väri on violetti tai sininen.
Marian ilmestyspäivä 17.3.
Marianpäivästä jouluun on aikaa yhdeksän kuukautta. Päivän aiheena ovat enkeli Gabrielin vierailu Marian luona ja ilmoitus tulossa olevasta ihmeellisestä syntymästä. Samalla päivä on iloinen Kristus-juhla, jonka liturginen väri on valkoinen.
Palmusunnuntai 24.3.
Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Sen jälkeen seurataan päivä päivältä ja hetki hetkeltä Jeesuksen kärsimystietä. Palmusunnuntaina Jeesus saapuu Jerusalemiin. Hänet otetaan riemuiten vastaan, mutta ristin varjo on jo lähellä. Liturginen väri on violetti tai sininen.
Kiirastorstai 28.3.
Kiirastorstaina muistetaan ehtoollisen asettamista. Se on sisäisen puhdistautumisen ja ehtoolliselle valmistautumisen päivä. Liturginen väri on violetti tai sininen.
Pitkäperjantai 29.3.
Pitkäperjantai on Jeesuksen kärsimisen, ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivä. Se on kirkkovuoden ainoa päivä, jolloin liturginen väri on musta. Alttarilta puuttuvat kukat, ja virret lauletaan ilman säestystä. Päivää sävyttävät hiljainen suru ja murhe.
Pääsiäinen 31.3.
Kirkkovuoden suurin juhla pääsiäinen lopettaa paaston. Iloisen juhlan aiheena ovat Jeesuksen ylösnousemus ja läsnäolo ihmisten elämässä. Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon keskeisin asia. Juhlaväri on valkoinen.
Helatorstai 9.5.
Helatorstain nimi tulee ruotsista ja tarkoittaa pyhää torstaita, jota vietettiin 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Juhlaa vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Liturginen väri on valkoinen.
Helluntai 19.5.
Taivaasta laskeutuva kyyhkynen ja Pyhän Hengen liekit ovat helluntain, kristillisen kirkon syntymäpäivän, vertauskuvia. Raamatun mukaan Jeesuksen opetuslapset saivat helluntaina Pyhän Hengen lahjan, joka merkitsi kristillisen kirkon syntymistä. Juhlaväri on punainen.
Juhannuspäivä 22.6.
Juhannuspäivän jumalanpalvelustekstit kertovat kuningas Herodeksen mestauttamasta Johannes Kastajasta. Johannes oli Jeesuksen edelläkävijä ja hän myös kastoi Jeesuksen. Juhannuksen viettoon liittyy monia tapoja, joiden juuret ovat vanhoissa kansanuskomuksissa. Kirkoissa juhlaväri on valkoinen.
Mikkelinpäivä 29.9.
Enkeli Mikael on antanut nimensä enkelien sunnuntaille. Päivän liturginen väri on valkoinen. Mikkelinpäivästä on kirkossamme tullut myös lasten ja pyhäkoulutyön juhla.
Pyhäinpäivä 2.11.
Pyhäinpäivään yhdistyy kaksi kristillistä juhlaa: pyhimysten päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Silloin sytytetään kirkoissa kynttilät kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten muistoksi. Liturginen väri on punainen.
Tuomiosunnuntai 24.11.
Tuomiosunnuntaina puhutaan lopunajoista, Kristuksen toisesta tulemisesta, oikeuden toteutumisesta ja viimeisestä tuomiosta. Juhla julistaa Kristuksen kuninkuutta. Päivän sävy ei ole ahdistava, sillä tuomiosunnuntai on voiton juhla. Liturginen väri on vihreä.
Ja sitten lähestytäänkin jo uuden kirkkovuoden alkua ja uutta adventtia, joka vuonna 2013 on sunnuntaina 1.12.
Jaa tämä artikkeli: