Autio ja tyhjä. Kirkkojen tyhjyys symboloi Pauli Annalan mielestä autiomaata, joka kristinuskossa on aina ollut muutoksen katalysaattori. Kuva: Thinkstock
Teologi: Kirkkojen tyhjentyminen on myönteistä kehitystä
Pauli Annalan mielestä jäsenmäärän lasku on merkki uudesta hengellisestä heräämisestä.
3 999 800. Tammikuun loppupuolen uutisotsikoissa puhuttiin kirkon jäsenmäärän haamurajasta: maaginen neljän miljoonan raja paukkui. Kirkon käyristä ainoastaan yksi osoittaa selvästi ylöspäin: tuhkaaminen.
Itse kirkkorakennukset ammottavat tyhjyyttään. Seurakuntalehdistä ei lueta juttuja Jeesuksesta Kristuksesta vaan ihmissuhteista. Toimintakalenterit sisältävät... toimintaa. Kirkko niin sanotusti aktivoi jäseniään. Se haluaa vuorovaikutteisuutta, koska uskotaan, että nämä hommat kiinnostavat enemmän, kun kaikilla on jotain puuhasteltavaa.
Eläkkeelle jäänyt yliopistomies, teologian tohtori ja dosentti Pauli Annala ei usko tällaiseen hyperventilaatioon, jossa kirkko tekee mitä tahansa näennäishengellisiä temppuja, jotta jäsenet kiinnostuisivat.
– Miellyttämisen strategia on väärä, sillä jumppa- ja konserttisaleillaan kirkko väistelee omaa sanomaansa. Sekulaarisen maailman ei saa antaa kirjoittaa kirkon pelastushistoriaa, Annala sanoo.
Kun vippaskonstit ovat kyseenalaisia ja heikosti perusteltuja, ei voida kuin seurata vierestä, miten kirkkolaiva uppoaa.
Luovuus puhkeaa autiossa ja tyhjässä
Paradoksaalista kyllä, kirkkosali on ollut tämän kevään aikana pariinkin otteeseen aivan täysi. Syy on siinä, että Pauli Annala on pitänyt Vanhassakirkossa luentosarjaa aiheesta Autiomaan kutsu.
– Autiomaa on juutalais-kristillisessä perinteessä äärimmäisen tärkeä symboli, Annala sanoo.
Sekä juutalaisuuden että kristinuskon syvimmät käsitykset Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta liittyvät muinaisen viljelyskulttuurin kehittymiseen hedelmällisellä alueella, jota ympäröivät kuivat hiekka-aavikot.
Annalan mukaan asuttamisella kesytetyn autiomaan ja villin erämaan välinen raja on piirretty syvälle kulttuuriseen alitajuntaamme. Hengellisen historiamme aivan olennaiset tapahtumat sijoittuvat asumattomaan erämaahan, eikä se ole sattumaa.
– Ulkonaisesti karulla ja ankaralla ympäristöllä on merkillinen kyky puhdistaa ja murtaa esiin sisäisiä uudistusvoimia, Annala sanoo.
Miellyttämisen strategia on väärä, sillä jumppa- ja konserttisaleillaan kirkko väistelee omaa sanomaansa." – Pauli Annala
– Niinpä hengellisessä traditiossamme autiomaa on ollut kerta toisensa jälkeen näyttämö, jolta jokin uusi saa alkunsa. Kaikki uusi alkaa tyhjyydestä ja hiljaisuudesta.
Ja näitä kohtauksia on paljon. Mooses koki jumalallisen ilmestyksen erämaan palavassa pensaassa. Israelin kansa vaelsi Siinailla kohdatakseen Jumalan. Jesajan kirjassa (40:3) ääni huutaa: Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tämän profeetan äänen innoittamina Johannes Kastaja ja Jeesus viettivät aikaa yksinäisyydessä.
– Tänäkään päivänä kirkkojen tyhjyys ei ole pelottavaa. Se on hedelmällinen ja kiehtova jonkin uuden alku, Annala uskoo.
Kirkko ei ole hyväntekeväisyysjärjestö
Tragedia on siinä, ettei nykyihminen jouda kuuntelemaan itseään, kun pitää ottaa tuottavuusloikka. Varsinkin lapsiperheiden arki on vaivalloista suhaamista välillä koti–päiväkoti–työ–päiväkoti–koti.
– Siirtyminen kellon ympäri raksuttavan yhteiskunnan harmaasta betoniautiomaasta villiin ja kaoottiseen, elämänvoimaiseen erämaahan on liian vaikea. Hiljaisuus voi olla kauhukokemus sellaiselle, joka on tottunut vain kiireiseen elämänrytmiin, Annala sanoo.
– Kuitenkin inhimillisen olemisen arvokkain paikka on hiljaisuus ja tyhjyys, koska vain autioon, tyhjään ja köyhään Jumala voi astua. Ihminen voi täyttyä vasta, kun hän ensin on tullut tyhjäksi.
Tämän vuoksi toimeliaisuuskirkko voi Annalan mukaan muodostua suoranaiseksi pelastuksen esteeksi.
– Jos kirkko elää vain toiminnallisuusilluusiossaan eikä osaa enää hengellisenä oppaana ohjata pois tästä oravanpyörästä erämaan hiljaisuuteen, me vain junnaamme paikoillamme.
Varsinkin liberaalissa kristillisyydessä on hyvää tarkoittava pyrkimys, että kristittyjen tehtävä on tehdä maailma paremmaksi. Sanan uskotaan tulevan lihaksi rakentamalla hyvä yhteiskunta. Tässäkin kirkollinen puuhamaa on Pauli Annalan mielestä ongelma.
– Siinä evankeliumista tulee puhdasta tämänpuoleista sosiaalietiikkaa, hän sanoo.
– Tosi kirkko on jotakin muuta kuin maallinen poliittinen ohjelma. Tosi kirkko on tämänpuoleinen, historiansisäinen kuva tuonpuoleisesta Jumalan Valtakunnasta.
– Ellei kirkko pidä jatkuvasti esillä sitä tuonpuoleista päämäärää, jonne se on matkalla, sitä uhkaa vaara muuttua tämänpuoleiseksi ideologiaksi.
Ulkonaisesti karulla ja ankaralla ympäristöllä on merkillinen kyky puhdistaa ja murtaa esiin sisäisiä uudistusvoimia." – Pauli Annala
Pauli Annalan luentosarja Autiomaan kutsu jatkuu torstaina 11.2. kello 18, jolloin otsikkona on Tyhjä kirkkosali – autiomaan symboli. Luentosarja jatkuu vielä 25.2. ja 10.3.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
.jpg)
Uskon vastakohta ei ole epäily vaan varmuus, sanoo kirjailija Peter Halldorf
HengellisyysHelluntailiikkeen kasvatin eteen aukesi yllättävä polku, kun hän joutui uskonkriisiin 1980-luvulla.