Kuva: Kartta-Silta Oy. Espoon kaupunkimittausyksikkö
Tervetuloa keskuspuistoon
Helsingin keskuspuisto tunnetaan ja tiedetään, mutta Espoon keskuspuisto on ollut vähemmän esillä.
Espoon alueelle levittäytyvää puistoa tehdään tänä vuonna tunnetuksi uudella tavalla. Puistoa ja sen liikuntamahdollisuuksia esittelevä uusi esite on valmistunut, ja Espoon Sunassa avattiin toukokuun lopulla Keskuspuiston ensimmäiset infotaulut.
Samalla paljastettiin komea Huuhkajaportti.
Sunassa sijaitseva Huuhkajaportti toivottaa kulkijat tervetulleeksi metsään. Portti on saanut nimensä lähistöllä olevan Huuhkajakallion mukaan.
Huuhkaja (Bubo bubo) on yksi Suomessa pesivistä kymmenestä pöllölajista, ja se on muiden pöllöjen tapaan rauhoitettu.
Huuhkajan tekijät Omniasta
Sunan Huuhkajaportin huuhkajat on suunnitellut Omnian taideaineiden lehtori Sakari Kannosto yhteistyössä metalliosaston lehtori Heikki Överstin kanssa.
Vasemmanpuoleisessa pylväässä huuhkaja on valmiina lähtemään lentoon siivet levitettynä ja oikeanpuoleisessa pylväässä se tarkkailee ympäristöään valppaana.
Heikki Översti kasvoi nuoruutensa Espoossa ja asuu nykyisin Kirkkonummella. Kun hän kuuli Huuhkajaportin hankkeesta ensi kertaa, hän yhdisti Keskuspuisto-nimen Helsingin puolelle.
”Olen kyllä tiennyt Espoossa sijaitsevan metsäalueen, mutta en sitä, että alue on nimetty Keskuspuistoksi.”
Samoin toteaa moni muukin espoolainen. Alueen metsissä on tavattu hiihdellä talvisin, puiston halki pyöräillään ja sen metsistä noukitaan kukkia. Myöhemmin kesällä metsissä marjastetaan ja sienestetään. Harvempi metsään menijä on oivaltanut, että kotikulmien lähimetsä on osa Espoon keskuspuistoa.
Espoon toiseksi suurin luontoalue
Espoon keskuspuisto on Espoon toiseksi suurin yhtenäinen luontoalue Nuuksion kansallispuiston jälkeen. Se kautta kulkee ekologisesti tärkeä yhteys mereltä Nuuksion järviylängöille asti.
Espoon keskellä sijaitseva 880 hehtaarin suuruinen luonnontilainen alue koostuu metsistä, niityistä, kallioista ja soista.
Pohjoisessa Keskuspuistoa rajaavat Suvelan ja Tuomarilan asuinalueet, idässä ja koillisessa Kuurinniitty, Henttaa ja Suurpelto. Etelässä Keskuspuisto rajoittuu Olariin ja Latokaskeen ja lännessä Vanttilaan.
Keskuspuistoon kuuluvat myös Vantinkorven, Harmaakallion, Suvimetsän, Kuurinmetsän, Henttaanmetsän sekä Kokinmetsän luontoalueet.
Muodoltaan Keskuspuisto muistuttaa rusettia. Finnoontien tuntumassa olevat Söderskogin pellot edustavat rusetin solmua, ja itäinen ja läntinen puisto sen silmukoita.
Repaleinen rusetti
Vuosien aikana Keskuspuiston ympäristön rakennuspaine on pienentänyt Keskuspuiston pinta-alaa ja muuttanut rusetin repaleiseksi.
”Tavoitteena on tuoda esiin Espoon keskuspuistoa tärkeänä liikuntapaikkana lähiseudun asukkaille sekä vaalia sen luonto- ja kulttuuriarvoa kehittyvän yhteiskunnan puristuksessa”, kerrotaan Espoon ympäristökeskuksesta.
Keskuspuiston halkaisee kahtia Finnoontie. Keskuspuiston itäpuoli on espoolaisille tutumpi. Puiston ahkerimmin käytetyt ulkoilureitit Suvelasta ja Kuuriinniitystä Puolarmetsään, Olariin sekä Henttaalle löytyvät sieltä. Finnoontien länsipuolella olevan Keskuspuiston tärkein reitti kulkee Vanttilan ja Latokasken välillä.
Myös Espoon seurakuntayhtymä omistaa Kaupunginkallion alueelta noin 26 hehtaaria maata, josta osa on rakennettua tai rakennuksille kaavoitettua aluetta. Kaupunginkallion alueesta on tehty luontoselvitys vuonna 2011. Se koski 11 hehtaarin suuruista aluetta.
Luontoportit, internetsivut, esite ja infotaulut ovat osa Rusetti – Espoon keskuspuisto -hanketta, jonka avulla Espoon ympäristökeskus juhlistaa designpääkaupunkivuotta. Keskuspuiston esitteitä voi hakea Espoon ympäristökeskuksesta ja Villa Elfvikistä ja Espoon yhteispalvelupisteistä tai tulostaa Keskuspuiston internetsivuilta osoitteesta: www.espoo.fi/keskuspuisto
Jaa tämä artikkeli: