null Testamentti hyväntekeväisyyteen

Arvokas perintö. Eräs Suomen Lähetysseuralle testamentin jättänyt halusi osoittaa varansa tyttöjen koulutukseen, koska ei itse aikanaan voinut saada koulutusta perheensä tilanteen vuoksi. Kuvassa pakistanilaisia koulutyttöjä.

Arvokas perintö. Eräs Suomen Lähetysseuralle testamentin jättänyt halusi osoittaa varansa tyttöjen koulutukseen, koska ei itse aikanaan voinut saada koulutusta perheensä tilanteen vuoksi. Kuvassa pakistanilaisia koulutyttöjä.

Testamentti hyväntekeväisyyteen

Kansalaisjärjestöjen yhteinen Hyvä testamentti -kampanja haluaa muuttaa suomalaista testamenttikulttuuria avoimemmaksi.

Teksti Anu Heikkinen
Kuva Ari Vitikainen / Suomen Lähetysseura

Testamenttien merkitys järjestöjen tukimuotona kasvaa. Testamenttilahjoittamista pidetään myös aiempaa näkyvämmin esillä. Silti vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista tekee testamentin. Ainoastaan yksi prosentti pitää testamentin tekemistä järjestön hyväksi mieluisana.

– Tavoitteenamme on tehdä testamentista puhuminen avoimemmaksi sekä lisätä tietoa testamentin tekemisestä ja siitä, että varallisuutta voi jakaa myös itselle tärkeän asian tukemiseen, sanoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski.

Tammikuussa alkaneen kampanjan järjestää Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa). Mukana on 14 järjestöä VaLan 39 jäsenjärjestöstä. Kampanjan nettisivuilla on vieraillut yli 8 000 kävijää. VaLan lakiasiantuntija saa yhteydenottoja päivittäin. Muutamia testamentteja järjestöjen hyväksi on jo laadittu.

– Testamenttiasiat kiinnostavat, mutta päätös ei yleensä synny hetkessä. Tarkoituksena on, että Hyvästä testamentista tulisi jatkossa pysyvä palvelu, Tornikoski kertoo.

Viime keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan testamenttien osuus järjestöjen varainhankinnasta on noin 13 prosenttia.

Hyvä testamentti -kampanjassa mukana oleva Suomen Lähetysseura saa vuosittain pari–kolmekymmentä testamenttia, yhteisarvoltaan keskimäärin kaksi miljoonaa euroa. Summa on järjestökentän suurimpia. Testamenttien osuus järjestön varainhankinnasta on 10 prosenttia.

– Lähetysseura on saanut testamentteja koko yli 150-vuotisen historiansa ajan. Olemme pitäneet asiaa hiljaisesti esillä. Kampanja tuo asialle enemmän näkyvyyttä, sanoo Lähetysseuran hallintojohtaja Tarja Larmasuo.

Osa testamenteista on osoitettu yleisesti järjestön työhön, osa on kohdennettu tarkkaan. Monelle lahjoittajalle on tärkeää myös se, etteivät yleishyödylliset yhteisöt joudu maksamaan perintöveroa.

– Olemme kiitollisia jokaisesta lahjoituksesta, Larmasuo sanoo.

Kirkon Ulkomaanapu on pitänyt testamenttilahjoittamisen mahdollisuutta aktiivisesti esillä viime vuosina. Varainhankinnan päällikkö Johanna Karjalaisen mukaan Hyvä testamentti -kampanjaan oli siksi luontevaa lähteä.

Kirkon Ulkomaanapu saa vuosittain kymmenkunta testamenttilahjoitusta. Yksittäisten lahjoitusten summat vaihtelevat suuresti. Viime vuonna järjestö sai testamenttilahjoituksina noin 700 000 euroa. Vuonna 2013 luku oli 1,3 miljoonaa euroa, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.

– Viime vuosina testamenttien yhteissumma on kasvanut. Uskon, että säännöllinen aiheesta tiedottaminen on vaikuttanut. Yleisen varallisuuden kasvun myötä omaisuutta riittää todennäköisesti osalla ihmisistä jätettäväksi usealle taholle, Karjalainen arvioi.

Karjalaisen mukaan testamenttilahjoituksilla on suuri merkitys Kirkon Ulkomaanavun toiminnalle. Viime vuonna testamenttien osuus järjestön yksityisestä varainhankinnasta oli noin 9 prosenttia, vuonna 2013 jopa 14 prosenttia.

– Kampanjan mahdolliset vaikutukset näkyvät saamissamme lahjoituksissa ehkä vasta pitkän ajan kuluttua, Karjalainen sanoo.

Suomen Pipliaseuran talousjohtajan Eeva Vuorisen mukaan testamentin taustalla on joskus pitkäaikainen tuki järjestölle jo henkilön elinaikana.

– Tekemällä testamentin järjestön hyväksi ihminen voi varmistaa, että hänelle tärkeä hyvän tekeminen jatkuu vielä oman kuoleman jälkeenkin, hän sanoo.

Pipliaseura kertoo testamenttilahjoittamisesta viestinnässään ja seurakuntavierailuilla. Järjestö saa yleensä muutamia testamenttilahjoituksia vuosittain. Viimeisten kymmenen vuoden aikana testamenttien suuruudet ovat vaihdelleet pienistä summista 350 000 euroon.

Testamenttivaroilla on rahoitettu muun muassa Pipliaseuran raamatunkäännöstyötä Venäjän suomensukuisten kansojen parissa ja Malawissa.

– Helpoimpia ovat yleisesti työhömme osoitetut testamentit. Silloin voimme valita kohteen, jossa varoja tarvitaan sillä hetkellä eniten, Vuorinen sanoo.

Mukana Hyvä testamentti -kampanjassa ovat lisäksi Amnesty International, Kuurojen liitto, Patmos Lähetyssäätiö, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Solidaarisuus, Suomen Merimieskirkko, Suomen Sydänliitto, World Vision ja WWF.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Näin tehdään hautaustestamentti – toimittaja kokeili ja rauhoittui

Hyvä elämä

En tee kuolemaa, mutta aloin hoitaa elämäni loppuun liittyviä asioita. Marssin hautaustoimistoon ja tein hautaustestamentin.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.