null Tiede ja usko kohtaavat

Hubble-teleskoopin kuva ”syvimmästä avaruudesta”. Viime vuonna otetussa kuvassa näkyy satoja entuudestaan tuntemattomia galakseja.

Hubble-teleskoopin kuva ”syvimmästä avaruudesta”. Viime vuonna otetussa kuvassa näkyy satoja entuudestaan tuntemattomia galakseja.

Tiede ja usko kohtaavat

Iiro Vilja ja Risto Heikkilä: Kosmologia. Perussanoma 2009.

Kosmologia yllättää positiivisesti. Konservatiivisen kristillisen kustantamon Ja Jumala loi tieteen -sarjan avausosa on keskustelua luonnontieteilijän ja teologin välillä. Kumpikaan ei pyri jyräämään toista, vaan on vilpittömän utelias toisen näkemyksiä ja maailmankuvaa kohtaan. Se synnyttää lukijassa oppimisen oivalluksia ja saa odottamaan sarjan seuraavaa osaa, jossa käsitellään evoluutiobiologiaa.

Kosmologia on fysiikan historiatiede, joka nykymaailmasta tehtyjen havaintojen avulla pyrkii rekonstruoimaan muun muassa sitä, mitä maailmankaikkeuden alussa tapahtui. Turun yliopiston teoreettisen fysiikan dosentin Iiro Viljan mukaan "Ennen alkua ei ollut mitään. Maailmankaikkeus oli olematta olemassa."

13,7 miljardia valovuotta sitten tästä olemattomuudesta syntyi kaikki, mitä on. Sitä, miksi ainetta ylipäänsä on, ei tieteessä tosin vielä täysin ymmärretä. Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta tiede selvittää niitä. Jännittävää on esimerkiksi se, että maailmankaikkeuden kaikki aine syntyi tilanteessa, jossa "noin kymmentä miljardia antihiukkasta kohti oli yksi hiukkanen enemmän". Se on epätodennäköistä, mutta niin kävi.

"Raamatun kertomukset eivät selitä luomista, vaan ainoastaan julistavat sitä", kiteyttää puolestaan teologian lisensiaatti, tietokirjailija ja tähtitieteen harrastaja Risto Heikkilä. Hän tekee Viljalle kysymyksiä maailmankaikkeuden hienosäädöstä, mutta ei väitä uskoaan luonnontieteelliseksi tiedoksi. Tämä tekee dialogista mahdollisen ja hedelmällisen.

Ei Viljakaan väitä kykenevänsä tutkimuksella todistamaan Jumalaa olemattomaksi. Vastaus on luonnontieteen ulkopuolella. Tai kuten Heikkilä sanoo "Jumalasta vakuututaan siten, että ensin uskalletaan uskoa todeksi, että hän on. Sen jälkeen hänet voi myös löytää. Usko on lopulta ihme, jonka Jumala itse saa aikaan."

Entä tiede, pitääkö aivot sulkea pois, jos uskoo? Ei, sanoo Heikkilä ja siteeraa lukion opettajaansa: "Ihminen on luotu tutkijaksi. Tieteen avulla hän pyrkii selittämään kaikkea sitä, mikä on, miten se on syntynyt ja miksi se tälläkin hetkellä on." On siis lupa uskoa ja tutkia maailmaa ennakkoluulottomin silmin.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.