Tapio Puolimatkan mielestä suljettu ateistinen keskustelukulttuuri ei noudata tieteen pelisääntöjä.
Tiede, usko ja Puolimatka
Professori Tapio Puolimatka kiittää huuhaa-palkintoa saamastaan huomiosta.
Lintu vai kala? Tiedemies, joka nostaa kissan pöydälle ja osoittaa, että tiede ei ole niin arvovapaata kuin väittää olevansa? Vai uskonnollinen fundamentalisti, joka tuo uskon sinne, minne se ei kuulu?
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka on sekä valtiotieteen että kasvatustieteen tohtori ja toiminut tutkijana Notre Damen katolisessa yliopistossa Yhdysvalloissa. Siellä hän tutustui filosofi Alvin Plantingaan, kalvinistiin, joka on yksi näkyvimmistä kristinuskon apologeetoista eli puolestapuhujista.
Puolimatka on oppi-isänsä jälkiä seuraten kirjoittanut kirjoja, joissa pyritään osoittamaan, että naturalistinen, vain havainnoitavissa olevaan maailmaan keskittyvä ja yliluonnollisen poissulkeva tiedekäsitys on puutteellinen.
"Kristillinen näkökulma sulkee pois sen,
että kehitys olisi täysin sattumanvaraista."
Tiukka naturalismi johtaa Puolimatkan mielestä usein siihen, että ateistista maailmankatsomusta oikeutetaan tieteen auktoriteetilla. Kuitenkin teistinen eli Jumalan olemassaolon olettava käsitys oli pohjana niillä tutkijoilla, jotka kehittivät nykyaikaisen luonnontieteen.
Tähän asti Puolimatkan ajatuksia pystyy seuraamaan, mutta kun mennään pidemmälle herää kysymyksiä. Johtaako jumalausko siihen, että evoluutioteoriasta on luovuttava? Jääkö ateistilta muka maailma olennaisilta osiltaan ymmärtämättä? Toimiiko se, mikä toimii filosofiassa, myös reaalimaailmassa?
Vaikeaselkoiset kirjat myyvät
Puolimatkan ominta alaa on kirja Usko, tieto ja myytit, jonka Tammi alun perin kustansi. Nyt siitä on ilmestynyt uusi painos konservatiivis-kristillisen Uusi tie -kustantamon julkaisemana.
Samainen Uusi tie on julkaissut kaksi muutakin Puolimatkan kirjaa, joiden niminä ovat Usko, tiede ja Raamattu sekä Usko, tiede ja evoluutio. Näistä kirjoista kustantamo sai Skepsis ry:ltä vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon "näennäistieteen levittämisestä". Varsin kyseenalainen kunnia tiedemiehelle?
— Huuhaa-palkinto on mediatemppu, varsinainen tieteellinen uskottavuuteni punnitaan argumenttien tasolla. Virkaani kasvatuksen teorian ja tradition professorina kuuluu muistuttaa länsimaisen sivistyksen perinteestä. Ei suljettu ateistinen keskustelukulttuuri ole tieteen pelisääntöjen mukainen. Palkinto on vaikuttanut päinvastoin kuin oli tarkoitus. Ilman sitä kaikki, mitä olen kirjoittanut, olisi jäänyt pienen piirin luettavaksi.
Kirjojasi on myyty yli 10 000 kappaletta, vaikka ne ovat monisatasivuisia ja vaikeaselkoisia. Ostetaanko niitä hyllyyn kannatuksen vuoksi?
— Kun ihminen ostaa kirjan, hän ei voi tietää, lukeeko sen. Kristinuskoon kuitenkin kuuluu älyllinen aktivoituminen eli hyvä, jos lukee vaikka sata sivua. Olen koonnut näihin kirjoihin sen, mitä olen oppinut viimeisen 40 vuoden aikana ja pyrkinyt tuomaan lukijoille kaiken, mitä pidän olennaisena.
Huuhaa-palkinto poiki väittelyitä
Huuhaa-palkinto johti siihen, että Puolimatkaa on pyydetty väittelytilaisuuksiin eri puolille Suomea. Viime viikolla Helsingissä Opiskelijalähetyksen tilaisuudessa vastaväittäjänä oli uskonnoton kosmologi Kari Enqvist, ja googlettamalla löytyy tilaisuuden sisällöstä erilaisilla netin keskustelupalstoilla tasan kaksi erilaista tulkintaa.
Löysittekö mistään yhteistä näkemystä?
— No ainakin hän myönsi, että kristityillä tieteentekijöillä on ollut merkittävä rooli tieteellisessä vallankumouksessa.
Onko kuitenkin niin, että kun filosofina keskustelet luonnontieteilijän kanssa niin toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä? Toinen etsii perusteita tietoteoriasta ja toinen havainnoista?
— Kyllä siinä on sitä ongelmaa. Enqvist on kuitenkin fysiikan teoreettisen haaran edustaja, joten hän pohtii myös perimmäisiä kysymyksiä. Koin tämän siksi tähän mennessä mielekkäimmäksi väittelyksi.
Luomisusko ei sulje pois evoluutiota
Tapio Puolimatkaa on syytetty kreationistiksi, joka haluaa tuoda älykkään suunnittelun teorian eli ID:n kouluihin. Mutta mitä hän oikein ajattelee evoluutiosta? Sulkevatko se ja luomisusko toisensa pois?
— Minusta eivät. Itse uskon, että Jumala on luonut maailman, mutta kysymys, millä tavalla, on avoin. Pidän loogisesti ihan mahdollisena, että Jumala on käyttänyt luomistyössään evoluutiota, jopa darwinistista evoluutiota, mutta on saatava älyllisesti pohtia myös vaihtoehtoisia teorioita, vastaa Puolimatka.
"Jumala on luonut maailman, mutta kysymys,
millä tavalla, on avoin."
Hänen mukaansa Plantinga on evoluution suhteen agnostikko ja jotkut ID-ajattelun kannattajista hyväksyvät polveutumisopin eli sen, että lajit ovat kehittyneet toisistaan mutaatioiden — tosin ohjattujen — kautta.
— Kristillinen näkökulma sulkee pois sen, että kehitys olisi täysin sattumanvaraista. Tai se voi olla sattumanvaraista meidän tietomme näkökulmasta, mutta ei Jumalan näkökulmasta.
Puolimatka ei hyväksy ateistiseksi kokemaansa rajanvetokriteeriä eli sitä, että näkemys Jumalasta kaiken takana suljetaan automaattisesti tieteen ulkopuolelle, mutta päinvastainen näkemys sopii sen sisäpuolelle.
— Ei ymmärretä, että sanottaessa, että prosessi on ohjaamaton ja sokea, otetaan kantaa Jumalan olemassaoloon. Miksei kristitty tiedemies voisi olla toista mieltä?
Ymmärtääkö ateisti maailmaa?
Tapio Puolimatkan kriitikoiden mielestä raja kulkee siinä, ottaako Jumalan mukaan tieteen tekemiseen. Puolimatka puolestaan väittää, ettei ateistinen naturalismi tarjoa käsitteellisiä välineitä maailman ymmärtämiseen.
— Minusta naturalistinen tutkimusohjelma ei pysty tietoteoreettisesti kunnolla perustelemaan edes uskoa aineellisten esineiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaoloon.
Eikö tämä ole filosofista sanahelinää, eikö voi vain havainnoida maailmaa ja katsoa, mitä siinä on?
— Totta kai, mutta jos tieteessä ei pohdita laaja-alaisia perusolettamuksia, se muodostaa esteen tieteen kehitykselle. Esimerkiksi Newtonin nerous oli siinä, että hän kyseenalaisti vallitsevan viitekehyksen. Sen ajan käsitys oli, että kappaleet vaikuttavat toisiinsa vain, kun ne koskettavat toisiaan. Newton uskoi kolminaisuusoppiin ja ajatteli, että koska Jumala on suhde, kappaleet voivat vaikuttaa toisiinsa koskettamatta.
Väitätkö, että pitää olla teisti voidakseen kunnolla ymmärtää maailmaa? Maailmassa on kuitenkin paljon erittäin päteviä ateistisia tiedemiehiä.
— Täytyy täsmentää. En sano, että pitää uskoa Jumalaan voidakseen keksiä asioita, mutta on hyvä oivaltaa toimivansa viitekehyksessä, joka on syntynyt Jumala-uskon pohjalta.
Pakko vielä kysyä: oletko fundamentalisti?
— Se tarkoittaa akateemisessa kielessä samaa kuin "fasistinen öykkäri, jonka kanssa olen eri mieltä". Uskon, että Raamattu on Jumalan ilmoitusta, mutta se pitää lukea kokonaan, ei tulkita jakeita irrallaan kokonaisuudesta.
Jaa tämä artikkeli: