Tikkurilan kirkon purkaminen edellyttää kaavamuutosta.
Tikkurilan kirkko puretaan
Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto teki 4.12. kokouksessaan päätöksen Tikkurilan kirkon purkamisesta ja kokonaan uuden kirkon rakentamisesta. Vaaralan kirkon purkupäätöksessä sen sijaan otettiin vielä aikalisä.
Tikkurilan kirkon purkaminen herätti valtuustossa vilkkaan keskustelun. Osa valtuutetuista olisi vielä halunnut jättää asian pöydälle ja odottaa Vantaan kaupungilta ja kaupunginmuseolta lisätietoja siitä, antaisiko asemakaava vielä mahdollisuuksia nykyisen kirkon peruskorjaukselle.
Valtuusto äänesti tämän keskustelun jälkeen asian pöydälle panemisesta lisätietojen saamista varten. Tämä esitys hävisi äänin 25–22.
Tämän jälkeen valtuutettu Tarja Eklund esitti, että kirkkoa ei purettaisi. Äänestystulos oli 37–7 purkamisen puolesta.
Tikkurilan kirkko on rakennettu vuonna 1956. Rakennus on huonossa kunnossa ja osa sen tiloista käyttökiellossa. Tikkurilan seurakunta on pyytänyt rakennukseen työsuojelutarkastusta. Kirkko on kuitenkin nykyisen asemakaavan mukaan suojeltu, joten sen purkaminen edellyttää kaavamuutosta. Vantaan seurakunnat pyytää sitä kaupungilta.
Vaaralan kirkko palautettiin valmisteluun
Vaaralan kirkon purkamisesityksestä käytettiin niin ikään lukuisia puheenvuoroja. Kirkon purkamista on perusteltu rakennuksen huonolla kunnolla, rakenteiden terveysriskeillä ja kunnostamisen kalleudelle. Alueen asukkaille, erityisesti nuorille, kirkko on kuitenkin tärkeä ja kirkkovaltuuston kokousta seuraamassa olikin joukko Hakunilan seurakunnan nuoria.
Nuorten ja muiden alueen asukkaiden ääni on jo vaikuttanut valmistelussa niin, että tontille kirkon paikalle rakennettavaan asuinrakennukseen esitettiin seurakunnalle toimitilaa.
Asuinrakennuksen rakentaminen kirkon tontille vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Vaikka vuonna 1960 rakennettua kirkkoa ei ole suojeltu, se on kaupungin rakennusinvestoinnissa listattu merkittäväksi modernin arkkitehtuurin kohteeksi.
Nämä asiat nousivat esille keskustelussa. Valtuuston enemmistö ei ollut ainakaan vielä valmis päättämään purkamisesta, vaan palautti asian vielä valmisteluun äänin 28–15. Asiaan palataan helmikuun kokouksessa.
Larsgårdenista päätös helmikuussa
Kirkkovaltuusto ei halunnut vielä tehdä lopullista päätöstä myöskään ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntatalon Larsgårdenin kohtalosta. Valtuutettu Jan-Erik Eklöfin esityksestä päätettiin äänin 21–19, että päätös tehdään vasta helmikuussa. Yhteinen kirkkoneuvosto esitti, että Larsgårdenia ei rakenneta, mutta valtuusto haluaa asiasta vielä lisävalmistelua.
Lähetysmäärärahapäätös jatkossa valtuuston käsiin
Kirkkovaltuuston budjettikäsittelyssä valtuutettu Matti Sollamo teki yllättäen esityksen, jonka mukaan Vantaan seurakuntien lähetysmäärärahojen jaosta päättäisi jatkossa kirkkoneuvoston sijasta seurakuntien ylin päättävä elin eli kirkkovaltuusto.
Esityksen taustalla on kiista lähetysjärjestöjen määrärahoista. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti marraskuussa leikata puolet viiden lähetysjärjestön määrärahoista ja siirtää niitä kahdelle muulle lähetysjärjestölle. Taustana äänestyksen jälkeen tehdyssä päätöksessä oli kyseisten järjestöjen suhtautuminen naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin.
Sollamo ei esittänyt muutosta tämän vuoden määrärahojen jakoon, mutta halusi päätösvallan vuodesta 2013 alkaen kirkkovaltuuston käsiin. Sollamon esitys voitti äänin 29–17. Valtuutettu Johanna Korhonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, johon muut äänestyksessä hävinneet yhtyivät.
Jaa tämä artikkeli: