null Taivaan tähden: Totuutta odotellessa

Taivaan tähden: Totuutta odotellessa

Mitään ei tapahdu ennen kuin Henki puhaltaa. Sitten alkaakin tapahtua.

Opiskeluaikana ystäväni Juuso kutsui minut, maakravun, purjehdukselle. Vene oli kevytrakenteinen, lähtösatamamme Jyväskylä, vesistö Päijänne ja päämääränä Lahti.

Vähän ihmettelin, kun purjehduksen kestoksi oli ajateltu monta päivää. Autolla sujautat matkan muutamassa tunnissa.

Lähtö sujui hyvin pienessä tuulessa. Mutta ennen pitkää ajelehdimme peilityvenessä vailla pienintäkään tuulenpuuskaa. Sitä kesti ties kuinka kauan. Luimme kirjoja, puhuimme mukavia, leiriydyimme yöksi pikku saarilla. Ja odottelimme tuulta.

Jossain vaiheessa se tuli. Tuulen tarttumisessa purjeisiin oli jotakin maagista. Vene heräsi eloon, purjeet pullistuivat ja pian kiidimme vauhdilla kohti päämääräämme Vääksyä ja Lahtea.

Tässä on kuva Hengestä. Mitään ei tapahdu ennen kuin Henki puhaltaa. Sitten alkaakin tapahtua.

Mutta tuulta täytyy odottaa. Ja tätä vaihetta elämme kirkkovuodessa nyt. Odotamme helluntaita, purjeiden täyttymistä, suurta liikkeellelähtöä.

Jeesus kehotti opetuslapsia ennen helluntaita odottamaan erityisesti totuuden Henkeä, joka johdattaa heidät kaikkeen totuuteen.

Miksi totuutta piti odottaa?

Koska opetuslapset eivät sillä hetkellä olleet valmiita totuudelle. ”Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa”, Jeesus sanoi.

Totuutta pitää siis odottaa. Tätä olen paljon miettinyt.

Totuus on enemmän kuin ”viimeinen totuus”. Totuus ei tule kerralla valmiiksi; se elää ja muuntuu ihmisten ja aikakausien muuttuessa. Ja siksi ihmiselle on annettava aikaa. Totuus kyllä on, mutta me emme ole siihen valmiita ilman meitä muokkaavaa odotusaikaa.

28.5.

Pyhän Hengen odotus

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi