Vantaankosken seurakunnan nimikkolähetti Anna-Kaarina Palmu pitää miehensä Matin kanssa perhetyön kursseja eri maissa. He ovat Suomen Lähetysseuran palveluksessa.
Tuki viidelle lähetysjärjestölle lakkaa
Kirkkovaltuusto haluaa tukea järjestöjä, jotka eivät syrji naispappeja eivätkä seksuaalivähemmistöjä.
Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 3.12. tukea vain kahta kirkon lähetysjärjestöä eli Suomen Lähetysseuraa ja Suomen Pipliaseuraa. Lähetysseura saa 236 129 euroa ja Pipliaseura 33 184 euroa seurakuntien yhteisistä budjettivaroista.
Viisi muuta lähetysjärjestöä jää ilman tukea naispappeutta ja seksuaalivähemmistöjen asemaa koskevien linjaustensa vuoksi. Samalla perusteella kyseisten järjestön tukia on leikattu asteittain jo kahtena edellisvuonna.
Päätös tehtiin äänin 24–22. Tulkaa kaikki -liikkeen edustajat äänestivät yksimielisesti tukien leikkaamisen puolesta ja kokoomuksen ja Sanasta elämää -ryhmän edustajat sitä vastaan.
– Päätös oli pitkään mietitty ja kirkkoneuvoston esityksen mukainen. Asiaa harkittiin erityisesti tasa-arvon kannalta, sanoo yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen.
Aiemmin lähetysmäärärahoista on päättänyt yhteinen kirkkoneuvosto. Viime keväänä kirkkovaltuusto kuitenkin päätti ottaa päätösvallan asiassa itselleen.
– Koska kirkkovaltuusto on seurakuntayhtymässä korkein päättävä elin ja vaaleilla valittu, on hyvä, että tällaiset periaatteelliset asiat ratkaistaan siellä. Silloin päätöksillä on laajempi pohja ja ne tehdään avoimissa ja julkisissa kokouksissa, Ala-Kapee-Hakulinen perustelee.
Hän itse oli kirkkoneuvoston tekemän esityksen kannalla.
– Kirkossa on yhä paljon väkeä, joka ei hyväksy naispappeja tai naisia sananjulistajina. Sellaista meidän ei pidä tukea. En ymmärrä, mikseivät lähetysjärjestöt muuta tässä toimintatapojaan.
– On hyvä, että saatiin selkeä päätös. Meillä on vahvaa näyttöä siitä, että kaikkien järjestöjen toiminta ei kestä kriittistä tarkastelua, sanoo Tulkaa kaikki -liikettä edustava Johanna Korhonen.
Hänen mielestään ilman rahaa jätettyjen järjestöjen toiminnassa on juridisia ongelmia, koska päätös olla palkkaamatta seksuaalivähemmistöihin kuuluvia tai naispappeja rikkoo sekä syrjintäkieltoa että yhdenvertaisuuslakia.
– On eri asia olla lähettämättä naispappeja tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia joihinkin maihin kuin lähtökohtaisesti olla palkkaamatta heitä ollenkaan.
– Tuntuu, että lähetysjärjestöt ovat tasa-arvokysymyksissä kaivautuneet entistä syvemmälle poteroihinsa – ihan kuin oikeus syrjintään olisi kristinuskon keskeisin opinkappale, Korhonen arvioi.
Sanasta elämää -ryhmään kuuluva Kari Mansikka äänesti kokouksessa sen puolesta, että tukea myönnettäisiin kaikille järjestöille.
– En vastusta naispappeutta. Kantaani vaikutti enemmän se hyvä, mitä järjestöt tekevät kentällä, kuin täällä Suomessa käyty keskustelu. Ne eivät oikein vastaa toisiaan. Pelkään, että rahoituksen leikkaaminen kostautuu lähetyskentillä ja kaikkein vähäosaisimmat joutuvat kärsimään, Mansikka sanoo.
– Erikoista on se, että kirkkohallituksen suosituksilla lähetysjärjestöjen tasavertaisesta kohtelemisesta ja kirkon ja järjestöjen välisillä sopimuksilla ei ollut mitään merkitystä tai painoarvoa, hän lisää.
Vantaan paikallisseurakunnat päättävät omista lähetysmäärärahoistaan itsenäisesti. Tänä vuonna ne jakoivat avustuksia 352 642 euroa. Suurimmat avustukset seurakunnilta saavat Suomen Lähetysseura, Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys.
Jaa tämä artikkeli: