Tulen morsian kuvaa noitahysterian lisäksi nuoren Annan (Tuulia Eloranta) kasvua vastuuseen. Kuva: David Lundberg
Tulen morsian on elokuva noitavainoista ja anteeksiannosta
Saara Cantellin elokuva sijoittuu 1600-luvun Ahvenanmaalle ja kertoo historiasta, jota emme välittäisi muistella.
Kun Ahvenanmaalla puhkeavat noitavainot vuonna 1666, ei tuomioita langeta enää kirkko vaan valtiovalta kihlakunnantuomari Nils Psilanderin (Magnus Krepper) hahmossa. Luterilaisessa Ruotsissa vääräoppisuus on näet majesteettirikos.
Saara Cantellin ohjaama Tulen morsian on mielenkiintoinen kurkistus kaukaiseen historiaan ja samalla yllättävänkin ajankohtainen draama. Se on myös naisten tarina, sillä Ahvenanmaalla kaikki 16 paholaisen kanssa liittoutumisesta syytettyä olivat naisia. Heistä seitsemän tuomittiin kuolemaan. Ajankohtaisuutta ei tarvitse kaukaa hakea: erilaisuuden sietokyky on edelleen heikkoa, muukalaisia vieroksutaan eikä siitä ole kuin muutama viikko, kun Yhdysvalloissa presidenttiehdokas nimitti kilpailijaansa paholaiseksi.
Tulen morsiamessa kylän kätilön ja parantajan kasvattitytär, nuori Anna (Tuulia Eloranta) näkee unessa unelmiensa miehen. Intohimo roihahtaa. Vahinko vaan, että mies on hänen hyvän ystävänsä Rakelin (Elin Petersdottir) puoliso, kalastaja Elias (Lauri Tanskanen). Se ei määrätietoista 16-vuotiasta masenna, sillä hän tekee mitä tahtoo. Annan kasvu ihmisenä alkaa, kun hän antaa Rakelin ilmi noituudesta ja tajuaa, mitä ilmiannosta seuraa.
Ahvenanmaalla käytettiin tunnustusten saamiseksi myös kidutusta. Peukaloruuvi oli kätevä johdattamaan kuulusteltava totuuden tuntoon. Jos yhteisö kääntyi naista vastaa, ei parantamistaitokaan häntä suojannut.
Tulen morsiamen teema on syyllisyyden ohella kauniisti anteeksianto ja sovitus. Rakelin luonteen suuruus paljastuu elokuvan lopulla.
Tulen morsian elokuvateattereissa 9.9.2016
Jaa tämä artikkeli: