Toinen olohuone. Tapio Pesolan perhe käy usein Sellon kirjastossa, jossa voi lukemisen ohella leikkiä ja tutustua ihmisiin.
Tulevaisuus muuttui tärkeäksi
Isäksi tuleminen havahdutti Tapio Pesolan siihen, että oman hiilijalanjäljen pienentäminen ei riitä. Paremmalla politiikalla on nyt kiire.
Kun perheeseen syntyy lapsi, tuoreet vanhemmat muuttavat suurempaan asuntoon ja hankkivat tila-auton. Ilmastonmuutoksen kaltaiset, kotia ja omaa elämänpiiriä laajemmat kysymykset jäävät väkisinkin taka-alalle.
Tarina kuulostaa tavalliselta, mutta sen viimeinen myyntipäivä meni ohi helmikuussa 2013. ”Tavalliset isät, äidit, isovanhemmat, kummit ja lasten läheiset” tulivat julkisuuteen ja ilmoittivat saaneensa tarpeekseen päättäjien vastuuttomuudesta. Töiden paiskimisen ilmastokriisin pysäyttämiseksi tuli alkaa heti.
Yksi Ilmastovanhemmat ry:n perustajista on Kilossa asuva kahden lapsen isä Tapio Pesola. Kun Pesolan ja Jenni-vaimon ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2009, isä huomasi, että oman hiilijalanjäljen pienentäminen ei enää riittänyt.
Tuska maailman tulevaisuudesta vaati tekemään enemmän.
Pesola ei ole elinikäinen ympäristöaktiivi, eikä hän viettänyt lapsuuden kesiä Luonto-liiton metsäleireillä. Sen sijaan perheessä autoiltiin paljon, ja nuorukaisena Pesola itsekin ”kurvaili” mielellään.
Ympäristökysymykset tulivat vastaan yliopistossa, kun Pesola osallistui valtiotieteen ainejärjestön kautta ylioppilaspolitiikkaan ja tutustui ekologisesti valveutuneisiin ihmisiin. Silloin todellisuus kolahti kunnolla.
Välitön seuraus oli se, että lomalentäminen meni Pesolan henkilökohtaiselle kieltolistalle vuonna 2005. Poikkeuksena oli vain häämatka vuonna 2007.
”Lentämisen välttäminen on yksilötasolla helpoimpia tapoja leikata omia päästöjä. Kaikkia työmatkalentoja ei valitettavasti pysty välttämään”, Pesola sanoo.
Toinen herättelevä etappi tapahtui vuonna 2006, kun Pesola työskenteli Sampo Pankissa. Pesola oli mukana koordinoimassa hanketta, jossa pankki lahjoitti kaikkiin Suomen lukioihin Yhdysvaltojen varapresidentti Al Goren ilmastonmuutoksesta varoittavan elokuvan Epämiellyttävä totuus.
Tieto omien elämäntapojen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen kasvoi vähitellen, ja Pesola kypsytteli asioita mielessään.
”Aina kun saan uutta tietoa, yritän soveltaa sitä käytännössä. Mietin, millä on oikeasti väliä ja yritän parantaa siinä kohdassa”, hän kertoo.
Vaimon liikkuvan työn vuoksi perheessä on auto, mutta Pesola käyttää auton sijasta polkupyörää tai julkista liikennettä ja kävelee paljon. Se on varma keino: kun auto ei liikahda, päästöt jäävät syntymättä.
Pesola vähensi vaiheittain myös lihan syömistä, kunnes siirtyi kaksi vuotta sitten kokonaan kasvissyöjäksi. Kasvisruoka maistuu myös puolisolle ja lapsille, vaikka he syövät edelleen sekaravintoa.
”Lihattomuus ei olisi välttämätöntä ilmastodieetissä, mutta kasvissyönti on yksinkertaisempaa, kun ei tarvitse miettiä niin paljon”, Pesola sanoo.
Monen muun tavoin Pesolat olisivat voineet hankkia omakotitalon syrjäiseltä alueelta, mutta kerrostaloasunto Kilossa houkutteli enemmän.
Pesolan mielestä Leppävaaran seutu on ihanteellinen asuinympäristö. Junarata kulkee alueen keskeltä, palvelut löytyvät läheltä ja lasten harrastusmahdollisuudet ovat huipputasoa.
”Lepuski on tulevaisuutta. Täällä asuessani voin olla sinut itseni kanssa”, Pesola sanoo.
Uusien rutiinien ja ruokareseptien oppiminen otti Pesolan mukaan aikansa, mutta sen jälkeen ilmastoystävällinen elämäntapa on tuntunut helpolta.
Ilmastotietoisuus näkyy myös lasten kasvatuksessa. Pesola pitää tärkeänä, että lapset saavat kasvaa ilman ympäristöhuolia. Hänen mielestään lapsen ei tarvitse kuulla merenpinnan noususta ennen kouluikää tai edes ensimmäisillä koululuokilla.
”Eihän perheen pienimmille kannata saarnata verisuonten kalkkeutumisestakaan. Tärkeämpää on opettaa järkeviä elämänohjeita käytännön esimerkin kautta”, Pesola sanoo.
Pienten lasten elämässä ilmastokasvatus tarkoittaa muun muassa turhien valojen sammuttamista. He tottuvat myös siihen, että kodin lämpötila pidetään hieman tavallista alempana, ja lelut ovat enimmäkseen kierrätettyjä.
”Tähän mennessä vaikeimmat arjen ilmastokysymykset ovat liittyneet lelujen hankkimiseen”, Pesola hymyilee.
Pesola toivoo, että hänen lapsensa tottuvat kotona elämäntapaan, joka on heille mahdollinen myös aikuisena.
”En halua, että lapseni joutuvat myöhemmin kokemaan pettymyksiä, kun siihenastinen elämäntyyli osoittautuu kestämättömäksi.”
Pesola on elokuun puoleenväliin saakka hoitovapaalla. Viikot täyttyvät lasten ehdoilla muun muassa luontoretkistä, sirkuskerhosta ja avoimen päiväkodin leikkituokioista. Seurakunnan kerhossa käydään keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Samaan aikaan Pesola toimii lastensa tulevaisuuden puolesta.
Maaliskuussa ilmastolain valmistelusta vastaaville ministereille lähti 2 527 ihmisen allekirjoittama vetoomus. Myös tulevien EU-vaalien ehdokkaita lähestytään sekä ennen vaaleja että niiden jälkeen.
Poliitikkoja muistutetaan henkilökohtaisesta vastuusta riittävien ja ilmastotieteen mukaisten päästövähennysten saavuttamisessa.
Pesolan mukaan kyse on yksinkertaisesti lasten edunvalvonnasta. Köyhien maiden ihmisten lisäksi ilmastokriisin uhka saattaa myös tavallisen suomalaisen lapsen huonoon asemaan.
”Toisin kuin me aikuiset, lapset eivät voi tehdä nyt asioille mitään”, Pesola selittää.
”Lapset eivät pysty tekemään mitään myöhemminkään, koska ilmaston lämpenemiseen vaikuttavilla prosesseilla on pitkät viiveet.”
Jaa tämä artikkeli: