Tätä aikaa. Iida Rauman mukaan länsimaisen ajattelun kahtena peruskivenä ovat usko romanttiseen rakkauteen ja luottamus älyn ylivoimaan. Kuva: Sirpa Päivinen

Hyvä elämä

Tunteita ei voi ratkoa matemaattisilla yhtälöillä

Iida Rauman romaani Seksistä ja matematiikasta on kunnianhimoinen teos epävarmuuteen ajautuvasta ajastamme.

07.12.2015 10:10
Raisa Rauhamaa

Kolmekymppinen valtiotieteen maisteri Iida Rauma ei halua ensisijaisesti kirjoittaa tunteisiin vetoavia nuotiotarinoita, vaan saattaa lukijat ajattelemaan. Seksistä ja matematiikasta -romaanin henkilöt etsivät turvaa ja maailmanselitystä, kahvaa, johon tarttua. Teos on Rauman neljän vuoden tiedonkeruun ja kirjoittamisen tulos: se ammentaa biologiasta, matematiikasta ja filosofiasta.

– Haluan käsitellä sitä ahdistusta, jonka ympäristöä tuhoava elämäntapamme aiheuttaa. Kirjoittaminen on ajattelemista, eikä se ole helppoa. Mutta on yritettävä edes kysyä, mikä on johtanut meidät tähän tilanteeseen, Rauma pohtii.

Kirjan nimi Seksistä ja matematiikasta viittaa ruumiin tarpeiden ja järjen väliseen jännitteeseen. Romaanissa käsitellään kriittisesti kahta länsimaisen ajattelun peruskiveä: uskoa romanttiseen rakkauteen ja luottamusta älyn ylivoimaan.

– Rakkaussuhteen pitäisi korvata tyhjyyden, pelon ja yksinäisyyden tunteet. Seksiin liitetystä rakkaudesta odotetaan uskonnon kaltaista pelastusta. Odotukset ovat kohtuuttomia ladattavaksi kenenkään harteille. Läheisiltä voi saada mielekkyyttä elämään, mutta toive rakkaussuhteen kaikkivoipaisuudesta aiheuttaa loputonta tuskaa, Rauma sanoo.

Järjen ylikorostamista

Romaanin päähenkilö, huippumatemaatikko Erika, uskoo hallitsevansa elämäänsä järjen ja matematiikan avulla. Kun Erika joutuu väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi, tunne hallinnasta romahtaa ja Erika lamaantuu.

– Meidän pitäisi jaksaa elää ja suunnitella tulevaa, vaikka koko systeemi repeilee, Iida Rauma toteaa.

Erikan maailmankuvan peruskallio, matematiikka, liittyy järjen ylikorostamiseen.

– Kuvitellaan, että globaalit kriisit johtuvat siitä, että olemme laiskoja, tyhmiä ja ahneita emmekä ajattele tarpeeksi. Jos vain olisimme fiksumpia, kaikki menisi paremmin. Mutta ainoana kriteerinä järki on ongelmallinen ja tekee meistä ylimielisiä.

Aikuisikäni iso asia on saada rationaalinen maailmankuva joustamaan, että kokemuksellisuus muusta kuin pelkästä järkiajattelusta mahtuu mukaan."

– Ensinnäkin se vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme järjettömiksi miellettyihin eläimiin tai ihmisiin, joiden kyvyt poikkeavat keskiverrosta – pikkulapsiin, kehitysvammaisiin tai dementikkoihin. Toiseksi järkeä on käytetty lyömäaseena, kun on haluttu alistaa jotain ryhmää, Rauma viittaa vähäjärkisempien, ruumiillisuutta edustavien naisten ja etnisten ryhmien seksistiseen ja rasistiseen kohteluun.

Rauman mielestä länsimainen fantasia järkevän ihmisen hallitsemasta järjettömästä luonnosta on vaarallinen kuvitelma aikana, jolloin elämme maailmanhistorian kuudetta joukkosukupuuttoa ja ilmasto lämpenee.

– Fantasia on ollut mahdollista fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen ja öljyn, avulla. Nyt näemme, miten se on kääntymässä itseään vastaan.

Media herättää tunteita

Luonnon tuhon äärellä omat kasvisvalinnat tuntuvat toivottomilta. Silti Iida Rauma ajattelee, että on hyvä tehdä säädyllisiä tekoja.

– Mustiin pukeutumien ei tuo hautajaisissa ruumista henkiin, mutta olisi törkeää, jos niin ei tekisi.

Opiskellessaan poliittista historiaa Rauma pyrki olemaan perillä sekä globaaleista konflikteista että sisäpolitiikasta. Nyt hän ei seuraa mediaa ja kieltäytyy somesta.

Tulen ei-kristillisestä perheestä ja olin teini-iässä päättäväisen ateistinen. Näkemys sopi hyvin järkeistettyyn kuvaan siitä, millainen maailma on. Mutta kaikki ei ratkea yhtälöillä."

– Se on paras tapa loiventaa ahdistusta. En halua kotipöydälleni median hetki hetkeltä tuottamaa globaalia kauhua. Siitä tulee voimaton ja pelokas olo. Kyllä isot asiat tihkuvat perheen ja ystävien kautta, uskoo Rauma.

– Media pyrkii herättämään tunteita, ei niinkään lisäämään tietoa. Tunteita nostattamalla saadaan ihmiset klikkaamaan lisää. En kestä, että emootioitani nyitään kokoajan johonkin suuntaan. Mediahyökkäysten ulkopuolella on enemmän tilaa ajatella.

Kokemusta läsnäolosta

Seksistä ja matematiikasta -kirjassa Erika pystyy ajattelemaan loogisesti ja ratkomaan vaikeimmatkin matemaattiset yhtälöt. Mutta tunteet eivät ratkea yhtälöillä.

– Luonnontiede voi ratkoa luonnontieteen kysymyksiä. Se selittää, miten ihmislaji on syntynyt, mutta ei sitä, miten meidän pitäisi elää tai toimia nyt, kun lajeja kuolee sukupuuttoon, Iida Rauma sanoo.

– Tulen ei-kristillisestä perheestä ja olin teini-iässä päättäväisen ateistinen. Näkemys sopi hyvin järkeistettyyn kuvaan siitä, millainen maailma on. Mutta kaikki ei ratkea yhtälöillä. Minulla on ollut hengellisiä kokemuksia, joita on ongelmallista sovittaa valmiiseen maailmankuvaan.

Hengellisyys on Raumalle kokemusta läsnäolosta.

– Sitä on hankala sanoittaa, kun on varttunut uskonnollisen kasvatuksen ulkopuolella. Mutta kokemus kulkee mukana ja jää hiertämään. Aikuisikäni iso asia on saada rationaalinen maailmankuva joustamaan niin, että kokemuksellisuus jostain muusta kuin pelkästä järkiajattelusta mahtuu mukaan.