Tutkimus kertoo, että stadiässää ei ole olemassa
Kolmen kielentutkijan Kielen taju -teoksessa käsitellään kiinnostavasti kieliasenteita.
Miksi halusitte tehdä tämän teoksen, dosentti Johanna Vaattovaara?
– Halusimme käsitellä kirjassa sellaisia asioita kielentutkimuksesta, jotka ovat jääneet suurelta yleisöltä piiloon. Sosiolingvistiikka, jossa tutkitaan kielen käyttöä ja kieliasenteita, kehittyy vauhdilla. Haluamme tuottaa kirjan avulla oivalluksia niin tieteen kuin kielenkäyttäjienkin piirissä.
– Erityisesti pyrimme kertomaan uusista näkökulmista murteisiin. Murteita käytetään esimerkiksi paljon laaja-alaisemmin kuin perinteisillä alueillaan. Tämä käy ilmi tutkittaessa ihmisten jokapäiväistä sosiaalista vuorovaikutusta.
Millä tavalla helsinkiläinen puhetyyli eroaa Suomen murteista?
– Kaikki murteet eroavat toisistaan, mutta Helsingin puhetyylin kehittymiseen ovat vaikuttaneet ruotsinkielisyys ja maahanmuuttajat. Kuuluisaa helsinkiläistä ässää ei ole olemassa. Stadiässä on myytti, joka juontaa juurensa 1800-luvun teatterinäyttelijöihin, jotka äänsivät ässän ruotsalaisittain liian etisesti.
– Ihmisten kieliasenteisiin vaikuttaa se, että Helsingillä on aina ollut paheellinen maine ison kaupungin ongelmineen. Helsinkiläisten käyttämät mä- ja sä-pronominit tavallaan kantavat samaa mainetta, koske ne mielletään helsinkiläisyyksiksi.
Miten kieli muuttuu ajan myötä?
– Kieli muuttuu käytössä. Kielessä voi erottaa puhekielen ja kirjoitetun kielen sekä niin sanotun nettikielen niiden välissä. Media nostaa esiin uusia puhe- ja kirjoitustyylejä, mutta se ei ole muita suurempi syyllinen kielen muuttumiseen. Itse asiassa kielen käytössä vallitsee täydellinen kansanvalta: kielitoimiston suosituksilla ei juuri ole vaikutusta vaan kieli kehittyy omaa rataansa.
Jaa tämä artikkeli: