null Tuukka Perhoniemi kansantajuistaa tähtitiedettä

Tuukka Perhoniemen mielestä todellisuus on mielikuvitusta ihmeellisempää.

Tuukka Perhoniemen mielestä todellisuus on mielikuvitusta ihmeellisempää.

Hyvä elämä

Tuukka Perhoniemi kansantajuistaa tähtitiedettä

Huhtikuussa on vielä aikaa nauttia tähtiöistä.

Tähtiopas Tuukka Perhoniemi, 39, tähyää Kaivopuistossa taivasta. Päässään hänellä on hopealinssiset rillit, jotka ovat kuin vanhasta science fiction -leffasta.

Ollaan Ursan tähtitornilla ja laseilla on tärkeä tarkoitus: suojata silmiä auringolta.

Tähtiharrastajat eivät ole pelkkiä yökyöpeleitä. Myös auringon suunnalla tapahtuu kiinnostavia ilmiöitä.

– Esimerkiksi 9. toukokuuta tapahtuu Merkuriuksen ylikulku auringon editse. Jos sää on kirkas, pidetään täällä tornilla silloin yleisönäytäntö.
 

Todellisuus on mielikuvitusta ihmeellisempää

Tähtitieteen kansantajuistaja on vetänyt 1990-luvun lopusta alkaen tähtitaivaan peruskursseja ja näytäntöjä. Myös Ursan liikuteltavan telttaplanetaarion kanssa keikkoja on kertynyt rutkasti, lähinnä kouluihin.

Teoreettisesta filosofiasta väitellyt mies pyrkii johdattelemaan ihmisiä oivalluksiin.

– Ajatella, että juuri nyt me istumme täällä ja meillä on tällainen planeetta. Ei meillä aina tule tätä olemaan. Sen ajatteleminen on vaikeaa ja radikaalia, mutta niin se vaan menee, hän miettii.

Universumin mittakaavat ylittävät reippaasti käsityskyvyn. Filosofit, kuten Immanuel Kant, ovat pitäneet tätä hämmennystä voimakkaana ylevän kokemuksena.

– Todellisuus on niin paljon mielikuvitusta ihmeellisempää ja rikkaampaa, että ei mitään rajaa, Perhoniemi sanoo.

Hän huomauttaa, että tähtitieteelliset asiat eivät koske vain kaukaisia galakseja. Ne liittyvät kaikkeen elinpiirissämme. Planeettamme eri osien suhde aurinkoon merkitsee erilaisia ilmastoja; ilmastot puolestaan erilaisia väestöjä, elämäntapoja, maailmankuvia.

Tähtiharrastajat eivät ole pelkkiä yökyöpeleitä. Hopealinssisten lasien tarkoitus on suojata silmiä auringolta.

Tähtitieteen seura perustettiin Beniniin

Mieluiten Perhoniemi yhdistää taivaantarkkailun muuhun ympäristön kokemiseen. Hän saattaa piipahtaa yösydännä kiikareineen Vanhankaupunginlahden pitkoksille. Auringon ja kuun nousujen ja laskujen kannalta hyvä paikka on Käpylän Taivaskallio.

Hän ei panisi pahakseen, jos kaupunki uskaltautuisi katulamppujen sammutustempaukseen. Edes yksi sopiva hetki ilman valosaastetta – ja näkisimme Linnunradan koko kauneuden.

Perhoniemi on asunut New Yorkissa ja Barcelonassa kirjailijaelämää viettämässä. Hän on kääntänyt filosofian ja tähtitieteen teoksia ja kirjoittanut myös omaa tuotantoa, kuten mittojen ja mitattavuuden kysymyksiin sukeltavan Mitan muunnelmat (Vastapaino, 2014).
 

Ajatella, että juuri nyt me istumme täällä ja meillä on tällainen planeetta.
– Tuukka Perhoniemi
 

– On tavallaan aika elitististä, että on varaa vain olla ja kirjoittaa, painia ajatustensa kanssa. Mutta taustalla on myös ajatus toisten hyväksi toimimisesta, miten se sitten toteutuukaan.

Viime vuonna hän oli mukana perustamassa tähtitieteen seuraa Länsi-Afrikan Beniniin ollessaan siellä Villa Karon taiteilijaresidenssissä. Seuran pesämuna oli Ursan lahjoittama kaukoputki.

– Tein kouluvierailuja ja pidin kylissä tähtinäytöksiä. Ja kyllä: olin näkevinäni ihmisten kasvoista, että heidän maailmaansa on juuri tullut jotain uusia palasia.
 

Folk-melske virkistää vapaa-aikana

Perhoniemi soittaa perkussioita ja laulaa folk-melskettä kokoonpanossa nimeltä Hermanni Turkki. Pilke silmäkulmassa hän innostuu vertaamaan bändissä musisointia ihanteelliseen maailmaan.

– On sääntöjä, tiukkoja ja löysiä. Yritetään pelata yksiin, olla samassa rytmissä, ja kaikki haluavat homman toimivan.

P.S. Asun nyt Käpylässä, mutta tulevaisuus voi viedä ihan muualle.

Jos voisin, ratkaisisin kaikki ongelmat.

Minua harmittaa, kun kohtaan ihmisiä, jotka eivät yritä.

Huhtikuu on viimeinen tähtitaivaan tarkkailuun sovelias kuukausi. Iltataivaalla loistaa kirkkaana Jupiter. Lisätietoa: www.ursa.fi

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Älykäs avaruusoliokin kokee olemassaolon tuskaa – mutta mitä sen pitäisi ajatella Jeesuksesta?

Hyvä elämä Hengellisyys

Kohtaaminen maan ulkopuolisen älyn kanssa nostaisi esiin uudenlaisia teologisia kysymyksiä, sanoo aihetta tutkinut Vesa Nissinen. Astroteologia pohtii, koskeeko kristinuskon sanoma Jeesuksesta myös mahdollisia avaruusolentoja.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.