Tuunaa saunavihtasi terveyspulmien täsmäavuksi
Perinteisen saunavihdan voi sitoa koivun sijaan myös vaikka tammesta, mustaherukasta tai pihlajasta. Vanhaan aikaan vihdoilla hoidettiin kipuja ja tulehduksia, mutta niiden avulla karkotettiin myös hengen vaivoja, kuten äreyttä, väsymystä tai päättämättömyyttä.
Kesäisen saunahetken kruunaa hyvä, tuoksuva vihta. Koivuisen vihdan perinneasema on nykyään lähes horjumaton, mutta menneinä vuosisatoina suomalainen saunakansa taittoi vihdaksia kaikenlaisista kasveista. Yrttihauteet ja –vihdat olivat paitsi aikansa kauneus- ja terveystuotteita myös lääkehoitoa. Ota vihdaksien terveysvaikutukset haltuun ja poimi parhaat ainekset saunahetkeesi!
Mustaherukkavihdalla puutostaudit kuriin
Mustaherukkavihta saa saunan tuoksumaan. Sen aromaattisen tuoksun tiedettiin avaavan hengitystä ja laajentavan keuhkoja. Kansanparannuksessa mustaherukan lehdillä hoidettiin erilaisia nivel- ja selkärankaoireita. Mustaherukan huumaavan tuoksun salaisuus on lehden nystyissä piilevissä hartsipisaroissa. Lehti sisältää lisäksi muun muassa C-vitamiinia, parkkiaineita sekä saunan lämmössä haihtuvia aromaattisia öljyjä. Mustaherukan oksista sidottua vihtaa voisi suositella erityisesti puutostautisille, sillä lehdissä piilee elimistölle tärkeää foolihappoa.
Pihlaja suojaa saunojaa
Pihlajaa pidettiin ennen muinoin paitsi pyhänä puuna, myös hyvänä saunapuuna. Uskottiin, että löylyn kuumuudessa pihlajan lehdistä erittyy ilmaan ja iholle kehoa parantavia ja yleiskunnolle hyödyllisiä yhdisteitä. Pihlajan arveltiin piristävän ja voimistavan saunojaa. Nykytiedekin kertoo pihlajan lehtien sisältävän erilaisia fenolisia yhdisteitä, joilla tutkimusnäytön perusteella näyttäisi olevan vahva antioksidanttivaikutus.
Suopursulla vimmaista elinvoimaa
Vihta, johon oli sidottu mukaan suopursun kukkaversoja nähtiin erityisen voimakkaana stimulanttina. Suopursun jykevästi tuoksuvien öljyjen katsottiin lietsovan kiihkoa, voimaa ja
|
Suopursun kukinnon haju voi aiheuttaa herkille päänsärkyä, joten hempeämmin tätä vanhaa voimakasvia voi käyttää vaikkapa ripottelemalla kukintoja jalkakylpyyn. On myös muistettava, että suopursu on myrkyllinen, joten sitä ei sovi syödä. Kuva Sari Saaristo. |
sukupuolista aktiviteettia. Kasvin vaikutuksia käytettiin aneemisuuden, päättämättömyyden ja flegmaattisuuden hoitoon sekä täsmälääkkeenä niin mielen kuin kehonkin väsymykseen ja uupumukseen. Nykytieteen ymmärryksen mukaan suopursun kukkiva vuosiverso sisältää mm. erikoliinia ja arbutiinia, jotka vaikuttavat munuaistemme toimintaan. Eipä siis suotta suopursu ollut keskiaikaisten lemmenrohtojen ainesosa ja mukana viikinkien sotaliemien yrttikeitoksissa. Vanhan tiedon mukaan suopursun oksalla maustettua vihtaa ei kannata tarjota äkäiselle ja äkkiväärälle temperamentille – näitä piirteitä suopursu vain entisestään vahvistaa.
Tammivihta rauhoittaa
Tammivihtaa käytettiin rauhoittamaan levotonta kehoa ja mieltä. Tammen eteeriset öljyt laskevat perinnetiedon mukaan verenpainetta ja saavat mielen säyseämmäksi. Tammivastan liotusvettä voi vaikutusten vahvistamiseksi käyttää myös löylyvetenä ja oikein äreälle suositellaan lisäksi liotusvedellä peseytymistä.
Lehmusvihta säryn hoitoon
Lehmusvastaa käytettiin perinteisesti monenmoiseen särkyyn, pitkäaikaisiin tulehduksiin ja kihtiin. Uskottiin, että lehmuksen lehdistä erittyvät aromit edistävät virtsaneritystä ja lieventävät flunssan ja virtsatulehdusten oireita. Lehmusvihdalla pyrittiin helpottamaan myös lihaskipua ja -kramppeja.
Koivuvihta on ihon ystävä
Koivuvihta ei ole suotta laudehuoneen kruununjalokivi. Koivun terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu
|
Koivu on luonteeltaan antibakteerinen ja happamuudeltaan emäksinen, joten sitä sopii käyttää myös peseytymiseen saippuan sijaan. Kuva: Sari Saaristo |
tieteellisesti pitkään ja tiedetään, että koivun lehdistä erittyy monenlaisia iholle suoteliaita kemiallisia aineita. Eikä vanha kansakaan tuntunut olevan näistä vaikutuksista tietämättömiä, niin monikäyttöisesti koivua käytettiin tarveaineena ja kansanlääkkeenä. Koivun lehden sisältämä sapoliini irrottaa likaa, hartsi ja eteeriset öljyt herättelevät ihoa henkiin. Parkkiaineiden tuottama kalvo suojaa haavoja bakteereilta. Lehdestä irtoava lima ja sokeri lisäävät ihon joustavuutta.
Koivussa on lisäksi koivutervaa, jonka erilaiset fenolit ja flavonoidit lääkinnöllisine vaikutuksineen uudistavat ihon pintaa. Koivun lehdessä on myös vitamiineja ja elämän eliksiiriä, lehtivihreää.
Löylyvesi
Äläkä unohda tuunata löylyvettä! Vanhaan aikaan löylyveteen lisättiin yrttejä, kukkia ja marjoja toivottujen vaikutuksien perässä. Kuumaan veteen liotettu nokkonen ja ruiskukka virkistivät, katajanoksa taas pisti veren kiertämään. Löylyveteen sekoitettu kourallinen suolaa kosteutti kuivunutta ihoa. Myös vihdaslehtiä saatettiin silputa saunakiuluun ja näin vahvistaa vihtomisen vaikutuksia.
Lähteet:
Jan Olsson: Yrtti- ja rohdoskirja
Arja Saijonmaa: Saunakirja
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Yleiset saunat ovat taas pop – myös jotkut seurakunnat tarjoavat mahdollisuuden saunomiseen
Ajankohtaista Hyvä elämäEnnen yleiset saunat saattoivat olla ainoita kunnon pesupaikkoja. Nyt niissä rentoudutaan, tavataan ystäviä tai hiljennytään.