Twaarna on kompakti saarna
Twitterissä on noussut ilmiöksi saarnan 140 merkkiin tiivistävä twaarna.
Idea twaarnasta syntyi puoli vuotta sitten Mäntsälän kirkkoherran Mikko Seppälän kysymyksestä: jos on olemassa twitternovelleja, miksei saarnojakin voisi tiivistää? Ajatus sai sosiaalisen median teologipiireissä innostuneen vastaanoton. Nimen twaarna keksi helsinkiläinen teologian opiskelija Visa Viljamaa ja julkaisuajankohdaksi sovittiin perinteinen sunnuntai.
Viime syksyn mittaan muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen ja kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo saatiin haastettua mukaan. Lopputulos oli, että saarna pulpahti tiivistetyssä muodossa yllättäen keskelle monien suomalaisten mediatodellisuutta.
Arkkipiispasta ei ole sukeutunut aktiivista osallistujaa, mutta Espoon piispa Tapio Luoma sen sijaan on ollut aktiivinen ja pidetty twaarnaaja.
Twaarnan tekeminen on varsinainen tiivistämisen ja ytimekkään ilmaisun etsimisen prosessi, muttei ennenkuulumaton. Muun muassa Jeesuksen Vuorisaarnan autuaaksijulistuksissa on samantapaista kiteyttävää ilmaisua.
Ytimekäs ilmaisu ei ole helppoa.
– Tuo 140 merkkiä on todella vähän. Luotan paljon intuitioon. Jos twaarna ei ota syntyäkseen, en lähde ponnistelemaan liikaa, vaan jätän kirjoittamisen sillä kertaa väliin, sanoo sosiaalisessa mediassa aktiivisesti vaikuttava Tampereen seurakuntien kärkihankekoordinaattori Jussi Laine.
Hän kertoo, että Tampereen seurakunnilla on käynnissä hartauskokeilu myös erityisesti nuorison suosimassa kuvapalvelu Instagramissa.
– Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen toiveikas, että tämä voisi olla kirkon seuraava vähän isompi juttu sosiaalisessa mediassa. Kuva on verkossa tutkitusti pelkkää tekstiä voimakkaampi vaikuttaja, Laine sanoo.
Näin Tapio Luoma twaarnasi viime sunnuntaina: ”Marian kokemus: siunaus ei elämässä aina tuo eteemme sitä, mitä ihminen odottaisi, mutta aina se on sitä, mitä Jumala tahtoo.”
Jaa tämä artikkeli: