Jenna Lindholm aloitti työt Hesburgerissa 17-vuotiaana. Nyt hän on siellä vuoropäällikkönä ja opiskelee sisustusalaa.
Työssäkäyvä opiskelija on ajankäytön mestari
Lähes puolet opiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Jenna Lindholm ja Henriikka Kemppinen ovat sitä mieltä, että yhdistelmä toimii, kunhan töitä ei haali liikaa.
Tikkurilalainen sisustusalan opiskelija Jenna Lindholm, 21, on nuoresta iästään huolimatta kartuttanut jo rutkasti työkokemusta. Nykyisessä työpaikassaan Hesburgerissa hän aloitti 17-vuotiaana.
– Rahantarve oli se syy, miksi hain töitä. Ennen Hesburgeria jaoin lehtiä. Olen aina halunnut, että minulla on käytössäni omaa rahaa.
Lindholm aloitti Hesburgerissa kassatyöntekijänä. Nyt hän työskentelee vuoropäällikkönä Flamingon Hesburgerissa.
– Se tarkoittaa sitä, että olen vuorossani vastuussa siitä, että kaikki sujuu, sekä rahoista ja kaikesta omaisuudesta, mitä siellä on. Työvuoroja en laadi, sen tekee ravintolapäällikkö. Vastuu ei pelota, sillä meillä on tosi mukava työporukka ja harvemmin mitään ihmeellistä tapahtuu.
Työtään hän luonnehtii ennen kaikkea kiireiseksi.
– Siinä todella pitää kestää stressiä.
Kohtuullinen toimeentulo
Jenna Lindholm kävi peruskoulun jälkeen ammattistartin ja opiskeli sitten kaksi vuotta vaatetusalaa. Oma juttu löytyi vasta vähän myöhemmin: vuosi sitten hän aloitti sisustusalan opinnot Stadin ammattiopistossa. Opintoihin kuuluu muun muassa kalusteiden asentamista, maalausta, tapetointia ja verhoilua.
Opiskelukuukausina Lindholm tekee enintään 30 tuntia töitä kolmen viikon sisällä.
– Se on ihan tulorajojen takia niin. Koko ajan täytyy laskea, ettei vaan mene yli rajan. Pelkkä opintotuki on 250 euroa. Tuntuu siltä, että on pakko käydä töissä, jos ei halua velkaantua.
Työssäkäyvänä opiskelijana Lindholm kokee tulevansa kohtuullisesti toimeen. Aivan jokaista senttiä ei tarvitse laskea, mutta paljoa ei jää säästöönkään. Jos on jäänyt, Lindholm on käyttänyt rahoja muun muassa valokuvaustarvikkeisiin.
Tuntuu siltä, että on pakko käydä töissä, jos ei halua velkaantua. – Jenna Lindholm
Hesburgerit ovat auki aamuvarhaisesta yömyöhään. Se tarkoittaa vaihtelevia työaikoja ja töitä myös viikonloppuisin. Lindholm sanoo, että myöhään jatkuneen vuoron jälkeen koulussa väsyttää, mutta muuten vuorotyössä on myös hyvät puolensa. Työ on ainakin vaihtelevaa. Harrastuksia ja sosiaalista elämää se silti joskus rajoittaa.
– Säännöllisiä harrastuksia ei voi oikein olla. Käyn lenkillä ja valokuvaan.
Opiskelijan vaihtelevat aikataulut ja toivomukset työvuoroista otetaan Jenna Lindholmin mielestä Hesburgerissa hyvin huomioon. Mikään tärkeä ei ole jäänyt väliin.
– Aina ei voi nähdä kavereita silloin, kun he pyytävät johonkin, mutta toisaalta työnteko on ihan oma valintani.
Kaikesta kokemuksesta on hyötyä
Jenna Lindholmilla on opintoja jäljellä vielä noin kaksi vuotta. Yksi opintoihin kuuluva työharjoittelu on jo takana, mutta lisää on luvassa. Sitä hän ei ole vielä ratkaissut, miten käy muun työnteon silloin.
– Voi olla vähän hankalaa, jos minun pitää tehdä kahta työtä yhtä aikaa.
Lindholm ei ole vielä varma, millaiseen työhön sisustusalan opinnot hänet lopulta vievät. Selvää kuitenkin on, että nykyisestä työkokemuksesta on hyötyä, vaikka ala onkin eri.
– Olen oppinut asiakaspalvelusta todella paljon. Olen myös oppinut myymään ja siitä voi olla hyötyä, jos päädyn vaikka sisustuskauppaan töihin.
Sellaisille opiskelijoille, jotka ovat aikeissa aloittaa työnteon opintojen ohessa, Lindholmilla on pari neuvoa.
– Kaikilla on omat tapansa selvitä opiskeluiden ja työnteon yhdistelmästä, mutta sanoisin, että kannattaa ottaa sopivasti töitä ja pyrkiä sellaiseen työhön, jossa joustetaan.
Tarkkana tulorajojen kanssa
Aamu-uniselle tämä ei sopisi: Henriikka Kemppisen työvuorot turvatarkastajana Helsinki-Vantaan lentokentällä alkavat usein aamukolmelta tai viideltä. Iltapäivävuoro alkaa kahdentoista ja kahden välillä.
– Olen onneksi hyvä sopeutumaan. Minulle ei ole ongelma kääntää unirytmiä. En katso kelloa, vaan nukun kun nukuttaa, Kemppinen kertoo.
22-vuotias Kemppinen on työskennellyt turvatarkastuksessa kolme vuotta, joista vuoden SOL-palveluissa ja kaksi vuotta Airpron palveluksessa. Aloittaessaan hän oli välivuoden viettäjä. Nyt hän on opiskellut kaksi vuotta matkailualaa Haaga-Heliassa.
– Olen aina ollut kiinnostunut matkailusta ja esimerkiksi lentoemännän työstä. Ajattelin, että lentokenttä voisi olla kiinnostava ja kansainvälinen työympäristö.
Opiskellessaan Henriikka Kemppinen tekee töitä noin 20 tuntia kolmessa viikossa, eli sen, minkä opintotuen tulorajat sallivat. Ensimmäisenä opiskeluvuonna raja ylittyi, ja Kemppinen joutui maksamaan tukia takaisin.
– Minusta opiskelijoiden pitäisi saada tienata enemmän. Jos on ahkera, miksei annettaisi mahdollisuutta ansaita vähän enemmän?
Henriikka Kemppinen ei ole kokenut opintojen ja työnteon yhdistelmää erityisen raskaaksi: työantaja on ymmärtänyt hyvin opiskelun tuomat vaatimukset, ja opettajat ovat ymmärtäneet hyvin sen, että joskus työt kutsuvat.
Myös se auttaa jaksamaan, että opiskelu ja työ ovat kaksi erilaista maailmaa. Opinnot ovat edenneet normaalirytmissä, ja harrastuksillekin on aikaa.
– Ehdin käydä kuntosalilla viisi kertaa viikossa ja joskus lenkillä ja uimassa. Sellaisia harrastuksia ei voi oikein ottaa, jotka ovat tiettyyn aikaan tietyssä paikassa, mutta kyllä tässä ehtii harrastaa.
Sosiaaliseen elämään työt vaikuttavat, mutta tärkeät menot työnantaja huomioi. Eikä se toisaalta haittaa, jos jotakin jää väliin.
– Bileitä tulee aina uusia. Pitää laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Henriikka Kemppisen mielestä matkailualan opinnot ja työ turvatarkastuksessa Helsinki-Vantaalla tukevat hyvin toisiaan.
Anna totuttelulle aikaa
Työssäkäyvänä opiskelijana Kemppinen kokee tulevansa ihan hyvin toimeen. Hän asuu yksiössä Porvoossa, jossa vuokrat eivät ole Helsingin tasoa, mutta ei asuminen sielläkään ihan halpaa ole.
– Pystyn elämään aika normaalisti, kun en osta ihan kaikista kalleimpia tuotteita tai shoppaile liikaa.
Työssäkäynnin ansiosta Henriikka Kemppisen ei ole tarvinnut ottaa opintolainaa. Lainan ottaminen ei ole tuntunut muutenkaan luontevalta.
– Se on kuitenkin aina laina, joka pitää maksaa takaisin.
Kemppinen uskoo, että tulevaisuudessakin, valmistumisen jälkeen, hänen työnsä voisi olla jotakin lentoliikenteeseen liittyvää.
– Uskon, että tästä työkokemuksesta on hyötyä. Turvatarkastustehtävissä on oppinut erilaisia termejä ja asiakaspalvelua.
Niille, jotka nyt aloittavat opiskelun ja työnteon hänellä on muutama vinkki.
– Ei kannata hamstrata liikaa töitä varsinkaan alkuvaiheeseen, sillä opiskelu on uutta ja vaatii totuttelua.
Lähes puolet opiskelijoista käy töissä
Tilastokeskuksen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus on hieman vähentynyt vuodesta 2014, mutta silti yhä noin puolet opiskelijoista käy töissä. Yliopisto-opiskelijoista noin 56 prosentilla on työsuhde, ammattikorkeakouluopiskelijoista 54 prosentilla. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevista vajaa puolet käy töissä opintojen ohella.
Opintojen ohessa työssä käyvät erityisesti naiset ja opintojen loppuvaiheessa olevat. Parhaiten ovat työllistyneet yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijat.
Monelle työssäkäynti on taloudellinen pakko, sillä varsinkin pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista. Jotkut näkevät työnteon mahdollisuutena hieman leveämpään elämään, toiset taas ajattelevat, että työkokemuksesta on niin paljon hyötyä, ettei vuosia kannata käyttää pelkkään opiskeluun. Suurin osa työssäkäyvistä opiskelijoista tekee oman alan tai siihen jotenkin liittyviä töitä.
Toisin kuin monet luulevat, työssäkäynti ei yleensä ole opintojen myöhästymisen syy. Lopullisesti työelämään siirryttäessä oman alan työkokemusta arvostetaan yleensä enemmän kuin sitä, että on valmistunut täysin tavoiteajassa.
Työssäkäyvän opiskelijan on itse huolehdittava siitä, ettei opintotuen tuloraja ylity. Vuosituloraja lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloja 660 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää tai molempia. Jos raja ylittyy ja Kela joutuu perimään opintotukea takaisin, perittävään rahamäärään tehdään 15 prosentin korotus eikä tukikuukautta saa enää takaisin.
Lähteet:
Aho, Hynninen, Karhunen & Vanttaja (2012): Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 26/2012.
Saari, Mikkonen, Vieno (2013): Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ja tulevaisuusodotukset. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2013.
Opiskelijoiden työssäkäynti 2014. Tilastokeskus.
Kela
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
"Tuo on naisvartija, joten ei se kuitenkaan saa mua kiinni" – turvallisuusalan opiskelija tuntee ennakkoluulot
Hyvä elämä18-vuotias Asta Kotonen kilpailee turvallisuusalan finaalissa Taitaja2017-ammattitaitokisassa. Kilpailuun osallistuu yli 500 alle 21-vuotiasta eri alojen osaajaa.
