Historian kerroksia. Tuomiokirkon alttaritaulussa on muistumia firenzeläiskirkoista, saarnastuolin muoto taas on lainaa antiikin Ateenasta. Kuva: Esko Jämsä
Tyylien tilkkutäkki
160 vuotta täyttävässä Tuomiokirkossa näkyvät renessanssin ja klassismin jäljet.
Taidehistorian professori Ville Lukkarinen ei voi välttyä Tuomiokirkolta. Kirkon valkeina hohtavat seinät näkyvät suoraan hänen työhuoneensa ikkunasta.
– Kirkko ei tosin aina ole ollut valkoinen, Lukkarinen muistuttaa. Seinät maalattiin vaaleankeltaisiksi arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelman mukaan. Keltainen kuitenkin väistyi vaaleanharmaan tieltä 1800-luvun lopulla. Kirkon alkuperäisestä sävystä saa aavistuksen, kun katsoo uudelleen maalatun Kansalliskirjaston vaaleankellertävää seinää. Seinien värityksen lisäksi Tuomiokirkosta löytyy monia muita taidehistoriallisia kerrostumia. Kirkko onkin oikea tyylien tilkkutäkki.
Pääarkkitehti Engel suunnitteli kirkon jylhän klassistiseksi ilman turhia krumeluureja. Engel kantoi mielessään synnyinkaupunkinsa Berliinin kirkkoja ja toi niiden vaikutteita Senaatintorin laidalle.
– Tässähän on kaksi kreikkalaista temppeliä ristikkäin, Ville Lukkarinen piirtää.
– Kaikki perustuu pylväille, jotka kantavat palkistoa ja päätykolmioita. Kaiken päällä on pieni pyörötemppeli.
Kirkon ulkonäkö meni uusiksi, kun Engel kuoli vuonna 1840. Rakennustoimikunnassa oli erimielisyyksiä kirkon teknisistä ja tyylillisistä ominaisuuksista. Toiset epäilivät, ettei keskustorni kestä kellonsoittoa. Osa jäsenistä arveli kirkon jääneen jälkeen raikkaimmista rakentamisen muodeista.
Tuomiokirkko saikin kellotornin, jolle rakennettiin symmetriasyistä pariksi nykyisin kappelina toimiva tila. Päätykolmioille pystytettiin 12 apostolin patsaat ja alttarilaite tehtiin renessanssin Firenzen tyyliin. Keskustorni sai seurakseen neljä pienempää tornia. Kirkko vihittiin lopulta käyttöön 15.2.1852.
Arkkitehtuurihistorioitsijana Ville Lukkarinen on ehtinyt tuijotella Tuomiokirkosta jok’ikisen yksityiskohdan. Eräästä löydöstään Lukkarinen on erityisen riemastunut – se kun on hänen mielestään jäänyt muilta huomaamatta. Kyse on kirkon saarnastuolista.
Lukkarinen jäljittää saarnastuolin juuret ateenalaiseen Lysikrates-monumenttiin, joka rakennettiin 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Todisteeksi hän tulostaa kuvan Lysikrateesta. Yhdennäköisyys on erehdyttävä.
– Klassistisessa arkkitehtuurissa oli tyypillistä soveltaa antiikin ja renessanssin malleja uusiin tilanteisiin.
Engelin alkuperäiseen suunnitelmaan kuului päävartio, joka oli sijoitettu Tuomiokirkon alapuolelle. Sieltä löytyivät muun muassa kaupungin putkat. Tästä ideastaan Engel luopui itse suosiolla. Putkien paikalla komeilevat nykyisin Tuomiokirkon vaikuttavat portaat.
Elina Pylsy on Engelin ratkaisuun tyytyväinen, sillä hänellä on varsin kiinteä suhde Tuomiokirkon portaisiin. Helsingissä opiskellut Pylsy on nauttinut portailla lukuisat jäätelöt ja päätynyt niiden juurelle itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa. Rakkain muisto liittyy kuitenkin heräävään kevääseen.
– Istuimme portailla ystäväni kanssa. Aukio oli jo hiljentynyt ja kaikkialla oli kevään valoa. Oli sellainen tunne, että nyt tulee kevät!
Vaikka Pylsy ei ole osallistunut Tuomiokirkon palveluksiin, kirkosta on tullut hänelle rakennuksena merkittävä.
– Tuomiokirkko on ylväs ja arvokas, ja toisaalta se tulee niin lähelle kaupunkilaisen arkea, ettei sitä edes huomaa. Tämä on kirkolle yksi tapa olla mukana ihmisten elämässä.
Ville Lukkarinenkin arvostaa työhuoneensa ikkunasta avautuvaa näkymää.
– Kirkko on luterilaisessa ankaruudessaan ja yksinkertaisuudessaan vaikuttava.
Saila Keskiaho
Helsingin tuomiokirkon 160-vuotisjuhlamessu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen su 12.2. kello 10. Tuomiorovasti Matti Poutiainen, saarna, johtava kappalainen Marja Heltelä, liturgia. Helsingin tuomiokirkon kamarikuoro Viva Vox johtajanaan Seppo Murto, Harri Viitanen, urkuri, Markku Turunen, kanttori. Messun jälkeen juhlakahvit ja kirkkotaiteen Engel-palkinnon jakotilaisuus kryptassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tuomiokirkossa on käynyt ennätysmäärä turisteja
AjankohtaistaHelsingin tuomiokirkossa on käynyt tänä kesänä poikkeuksellisen paljon turisteja. Kirkkoa pitävät iltaisin auki vapaaehtoiset, joita toivotaan elokuuksi lisää.