Pitkää päivää. Vaaran merkit ovat näkyvissä, kun työ alkaa tympiä ja arki muuttuu pelkäksi suorittamiseksi. Ilo on työn arjesta kadonnut. Tämä on tyypillinen työuupumuksen oire. Kuva: Timo Saarinen
Uhrautuja ei pärjää enää työelämässä
Tunnollinen ja kunnollinen työntekijä väsyy. Uhka kannattaa tunnistaa ajoissa ennen työuupumusta.
Jäitkö taas tekemään pitkää päivää? Kaatuiko kaikki sinun vastuullesi, kun muut lipesivät paikalta? Pyydetäänkö sinua apuun viime hädässä?
Jos vastaat myöntävästi, saatat olla vaarassa uupua. Työuupumus iskee juuri kaltaisiisi hyviin ja uskollisiin työtekijöihin, jotka ovat luottamuksen arvoisia. Vaikka se ei ole oikein, se on selitettävissä. Vastuu velvoittaa eikä huoli hellitä hyvän työntekijän mielessä. Pelkkää leipätyötä tai keikkatyötä tekevä karistaa työmurheet helpommin mielestään.
– Kutsumus, työlle sitoutuminen ja työstä vastuun kantaminen ovat alun perin hyviä ominaisuuksia. Juuri niiden ansiosta ihminen on menestynyt työelämässä, sanoo psykologi Heli Nurmi.
Hänen kirjansa Työuupumuksen itsehoito julkaistaan maaliskuussa.
Nykyään, kun kaikkea kiristetään, sinänsä hyvät ominaisuudet kääntyvät joskus ihmistä itseään vastaan.
– Nyt pitäisi itse muistaa, että työn tekemisellä on rajat, Nurmi jatkaa.
Hyvä työntekijä kärsii hutiloinnista
Monessa työpaikassa yhä pienempi joukko takoo yhä kovempaa tulosta. Aikataulut ja kannattavuuslaskelmat ovat usein niin tiukat, ettei työtä voi enää tehdä yhtä huolellisesti kuin ennen. Työn laatu on monissa mittareissa jäänyt toiseksi.
– Hyvä työntekijä kärsii tästä tavattomasti. Hän tietää, että työn voisi tehdä paremminkin, mutta siihen ei ole resursseja, Heli Nurmi sanoo.
Tunnollinen työntekijä on oikeastaan liian hyvä nykyajan työmarkkinoille. Hän kantaa huolta tekemättömistä töistä, laskeneesta laadusta ja ihmisten kohtaloista. Hän miettii kokonaisuuksia, suorittamatta jääneitä työtehtäviä ja entisajan laatua. Hän ei osaa ajatella vain omaa osuuttaan.
– Näistä syistä tiiviisti suorittavat ja työlle uhrautuvat ihmiset ovat alttiimpia uupumukselle, Nurmi huomauttaa.
– Jos ihminen on lisäksi taipuvainen hakemaan työllään muiden hyväksyntää, hänellä on silloinkin suurempi mahdollisuus altistua uupumukselle.
Tunnetko tapasi ajatella?
Uupumuksen taustalta voi löytyä monia syitä. Heli Nurmi näkee ainakin kolme uhanalaista ryhmää.
Ensimmäinen ryhmä ovat ne, joilla on liian suuri työmäärä ja liian laaja vastuualue. Usein he kuitenkin sinnittelevät jotenkin. Toinen selvä ryhmä ovat ne, joille on elämässä tapahtunut iso vastoinkäyminen, jolloin voimia ei enää riitä työhön.
Uutta ajattelua etsimässä. – Harvoin perfektionisti haluaa muuttaa mitään niin kauan kuin hän edes jotenkin pärjää. Hänen täytyy ensin myöntää, ettei nykyinen malli enää toimi, sanoo psykologi Heli Nurmi. Kuva: Petteri Kitti
Mutta suurimmassa vaarassa ovat kuitenkin ne, jotka suuren työmäärän lisäksi ovat vaativia itseään kohtaan, pyrkivät täydellisyyteen ja kantavat paljon vastuuta. Heitä kuormittaa työpaineiden lisäksi heidän oma sisäinen vaativuutensa.
Uupujan ja uhrautujan ongelma on siinä, että he ovat sisäistäneet tunnollisen suorittajamallin lapsina ja nuorina. He kärsivät tai syyllistyvät, jos eivät tee asioita kunnolla ja huolehtivat sitten muidenkin puolesta. He eivät vain voi antaa asioiden olla. Uhrautuja huolehtii kaikesta – paitsi itsestään.
Nurmi muistuttaa, ettei ketään voi eikä pidä syyllistää uupumisesta. Kyseessä on toimintatapa, jonka avulla henkilö on aiemmin voinut varmistaa asioiden hoitumisen. Onneksi tätä uupumukseen liittyvää ajattelu- ja toimintatapaa voi muuttaa.
MItä tarvitaan itsensä hoitamiseen?
Kuormittavien ajattelumallien muuttaminen on työuupumuksen itsehoitoa parhaimmillaan. Ennen muutosta omat ajattelu- ja toimintamallit täytyy kyetä tunnistamaan.
Uhrautuja toteuttaa ikään kuin sisäistä koodiaan eli kerran oppimaansa selviytymismallia. Näitä malleja kutsutaan myös skeemoiksi eli tunnelukoiksi. Niitä voi työstää asiantuntijan avulla, mutta niitä voi myös miettiä itse.
Heli Nurmi suhtautuu hyvin toiveikkaasti ja käytännöllisesti työuupumuksen hoitoon, sillä hän on jo vuosia vetänyt työuupumuksen hoitoon tarkoitettuja kuntoutuskursseja hyvin tuloksin.
Koska työuupuneet ovat niin sitoutuvia ihmisiä, heillä on kyky saavuttaa tavoitteensa. Jos he ottavat oman hyvinvointinsa työn alle, he yleensä onnistuvat vointinsa kohentamisessa.
Uupumuksen itsehoito ja ehkäisy lähtevät yllättävän läheltä: oman mielen ja ajatusmallien tarkkailusta. Osaamme skannata papereita, monitoroida laitteita ja kalibroida koneita, mutta osaammeko havainnoida omia toimintamallejamme? Huomaammeko, kun työuupumus on oven takana?
Tämä olisi tärkein kyky uupumuksen ehkäisemiksi: että oppisin lukemaan itseäni ja omaa jaksamisen tasoani – mieluiten nyt eikä vasta sitten, kun on liian myöhäistä.
– Kuinka moni on esimerkiksi oppinut huomaamaan, milloin omat ajatukset muuttuvat pessimistisiksi ja mielen täyttää levottomuus? Nurmi kysyy.
Ilon katoaminen on vaaran merkki
Vaaran merkit ovat näkyvissä, kun työ alkaa tympiä ja arki muuttuu pelkäksi suorittamiseksi. Ilo on työn arjesta kadonnut. Tämä on tyypillinen työuupumuksen oire. Toinen on ammatillisen itsetunnon lasku. Näiden pitäisi olla hälytysmerkkejä, jotka ajavat muutokseen. Mutta monen kohdalla ne vievätkin itsesyytökseen.
– Uupunut ihminen kokee olevansa huono ja pelkää, ettei selviä. Liian suuri työkuormitus tuo synkät ajatukset mieleen. Hän alkaa syyttää itseään eikä ymmärrä, että kyseessä on uupumuksen oire, Heli Nurmi painottaa.
Toinen seikka, jonka avulla voi ehkäistä uupumusta, on oman energiatason seuraaminen.
– Vaatiiko kaikki ponnistelua? Onko aloitekyky heikentynyt? Nurmi kysyy.
Tavallista on myös väsymys, joka ei hellitä. Jos elämässä on vain työ, sohva ja sänky, siitä puuttuvat ilo ja virkistys. Ystävät ja ihmissuhteet jäävät, kun väsyy.
Tunnollisen ja kunnollisen on vaikea sietää sitä, ettei pysty tekemään töitään niin hyvin kuin haluaisi.
– Tunnollinen saattaa lopulta mitätöidä kaiken tekemisensä. Mikään vähempi ei ole minkään arvoista. Hän kärsii hirveästi, kun ei voi tehdä täydellisesti ja jää murehtimaan. Tämä taas lisää uupumusta, Nurmi selvittää.
Kohti itsetuntemusta
Kaikenlainen itsensä tutkiskelu on hyväksi. Yksi kirjoittaa päiväkirjaa, toinen harjoittaa mietiskelyä ja kolmas vetäytyy pitkille hiihtoretkille. Työuupumuksen torjunnassa olennaisinta on kyky irrottautua työstä.
– Omien ajattelu- ja toimintamalliensa työstäminen on opittavissa oleva taito samoin kuin oman jaksamisensa seuraaminenkin, Heli Nurmi sanoo.
Nurmi muistuttaa, että kovassa työtahdissa ei enää selviydy ilman tietoista työkyvyn huoltoa. Käytännössä tämä tarkoittaa aikaa virkistäville asioille: levolle, liikunnalle, ihmisille ja harrastuksille – silloinkin, kun ei millään ehtisi tai jaksaisi.
Hyvä on muistaa sekin, että muutos onnistuu harvoin ilman takapakkeja. Esimerkiksi täydellisyyden tavoittelun työstäminen on kova paikka. Miksi pitäisi tyytyä siihen, että tekee työnsä huonommin kuin on mahdollista?
– Harvoin perfektionisti haluaa muuttaa mitään niin kauan kuin hän pärjää. Täytyy ensin myöntää, ettei nykyinen malli enää toimi.
Tämä onkin jo puoli voittoa. Vaikeintahan on hyväksyä se, että omassa itsessä olisi piirteitä tai käyttäytymismalleja, jotka eivät vastaa tarkoitustaan. Siksi työuupumus on monelle tärkeä käännekohta. Vasta sen jälkeen ihminen todella ymmärtää, mitä itsestään huolehtiminen tarkoittaa.
– Ihmisellä on paitsi oikeus myös velvollisuus pitää itsestään huolta, Heli Nurmi painottaa.
Monella ihmisellä kieltäytyminen tai oman ajan ottaminen kuitenkin herättää syyllisyyttä.
– Miten voisi löytyä kannustavampi suhde omaan itseen? Nurmi kysyy ja neuvoo, että joskus toisenlaiseen toimintaan voi ryhtyä, vaikka tunteet ja ajatukset veisivät toiseen suuntaan.
Peruskysymys on aina sama: mieti, mihin voit vaikuttaa ja mihin et. Muuta sitä, mitä voit.
Lisää aiheesta: Nurmi, Heli: Työuupumuksen itsehoito – kuinka kierrän karikot. Duodecim 2016.
1. Kiukkuisuus
Jatkuva ärtymyksen tai kiukun tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset.
2. Stressin perusoireet
Päänsärkyä ja selkäkipuja. Sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
3. Jatkuva väsymys
Mikään uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily. Iltaisin sohva vetää puoleensa.
4. Mielialan lasku
Suhtaudut asioihin yhä useammin kielteisesti. Töissä ei ole kivaa ja saamattomuus vaivaa. Liikkuminen tai harrastaminen töiden jälkeen tahtoo jäädä. Murheet ja huonommuuden tunteet valtaavat mielen.
5. Kiinnostuksen puute
Et jaksa innostua eikä luovuus kuki. Kun uupumus pahenee, asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi ja epäileväksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.
Lähde: www.ttl.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Näin menestyt tulevaisuudessa – älä ole ihmisparisto
Hyvä elämäFuturisti ja esikoiskirjailija Perttu Pölönen neuvoo, miten sinustakin tulee tulevaisuuden toivo.