Uhreille oikeutta
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen johto julkaisi viime viikolla sisäisen selvityksen liikkeen piirissä ilmenneistä lasten hyväksikäyttötapauksista. Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys kertoi avoimesti, että tapauksia on 1980-luvulta alkaen ollut 70–100 ja uhreja satoja. Tekijöiden joukossa on ollut 10–15 liikkeen puhujaa. Lähes kaikki tapaukset ovat tapahtuneet perhepiirissä eli kyse on insestistä.
Ikävässä asiassa on yksi myönteinen puoli: se, että herätysliikkeen johto myönsi avoimesti virheensä. Liikkeen aiemmista kannanotoista ja tiedotuksesta on syntynyt kuva, että uhrien asemaa on vähätelty. Useissa hyväksikäyttötapauksissa on annettu ristiriitaisia ja vääriä ohjeita ja myös rippisalaisuuden merkitys on paikoin ymmärretty väärin — uhreja on pyritty vaientamaan ja sopimaan asia ilman rikosprosessia.
Noin 30 hyväksikäyttötapausta on viety oikeuteen, mutta liian moni hyväksikäyttäjä on pystynyt jatkamaan toimintaansa vetoamalla siihen, että on pyydetty anteeksi ja vanhoja ei muistella. Tämä on uhrien kannalta erityisen tuhoisaa, sillä tapahtuneen lisäksi on syntynyt uskonnollisesti perusteltu velvoite vaikenemiseen.
Lestadiolaisen liikkeen on tapahtuneen vuoksi syytä käydä läpi opetuksensa. Syntien anteeksiantaminen on tärkeää, mutta sitä ei saisi käyttää siihen, että synnin tekeminen saa sen varjolla jatkua. Liikkeessä myös rippisalaisuus on tulkittu laajemmin kuin kirkossa yleensä, eli sen on katsottu koskevan myös maallikoita. Tämäkin on syytä kyseenalaistaa ja miettiä, mihin se johtaa. Sitäkin voisi olla hyvä miettiä, miten perusteltu on liikkeen seurakuntaoppi. Kun vanhoillislestadiolaisuus pitää itseään Jumalan valtakuntana maan päällä, paha maailma rajautuu ulkopuolelle ja oma pahuus jää kunnolla kohtaamatta.
Joka ikinen tapaus on liikaa ja toivon mukaan uhrit nyt rohkaistuvat ottamaan yhteyttä poliisiin ja kertomaan kokemuksistaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että valtava enemmistö lestadiolaisista ei ole syyllistynyt mihinkään. Minkäänlaiseen uskonyhteisön tai sen jäsenten leimaamiseen ei ole syytä. YLEn uutisten mukaan vuosittain tulee esille noin tuhat lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, näistä vain murto-osa uskonyhteisöissä.
Jaa tämä artikkeli: