Emäntä Anja Mortelmans ja merimiespapit Kari Latvus ja Taru Savelius-Latvus Antwerpenin merimieskirkossa.
Ulkosuomalaiset ovat löytäneet merimieskirkon
Merimieskirkon toiminnassa tarvitaan avaraa mieltä.
Antwerpenin satama Belgiassa on yksi Euroopan suurimmista. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet siitä, kun merimieskirkon toiminta kaupungissa alkoi vuonna 1905. Merimiehet eivät enää vietä pitkiä aikoja satamissa, vaan laivat tulevat ja menevät ja työtä tehdään muutaman viikon jaksoissa.
Vielä muutama vuosikymmen sitten merimieskirkon vieraskirjasta kopioitiin tervehdyksiä kirkon lehteen kotiväen luettavaksi ja papin tehtäviin kuului huolehtia siitä, etteivät miehet tuhlaa palkkarahojaan yöelämään. Vaikka vapaa-aikaa on nyt niukasti, yhteydet Suomeen toimivat hyvin.
– Merimieskirkko on yhä tärkeä merimiehille. Jos heillä on aikaa, haemme heitä laivoilta tänne, mutta usein menemme itse laivalle, kertoo merimiespappi Taru Savelius-Latvus.
– Kun ollaan monta viikkoa töissä samojen ihmisten kanssa, on tärkeää, että joku ulkopuolinen käy kyselemässä kuulumisia. Joulun alla viemme myös ihmisten tuntemattomille merimiehille lähettämiä lahjoja.
Savelius-Latvus toimii Benelux-maiden eli Belgian, Hollannin ja Luxemburgin Merimieskirkon vt. johtajana. Hollannissa merimieskirkko on Rotterdamissa, Belgiassa toinen toimipiste on Brysselissä lähellä Europarlamenttia.
Toimipisteiden kirjo kertoo toiminnan muutoksesta. Merimiehiä ei Brysselissä käy, mutta sen sijaan merimieskirkko kohtaa ulkosuomalaisia.
– Brysselin alueella asuu noin 4000–4500 suomalaista ja kirkolla käy myös turisteja, Taru Savelius-Latvus kertoo.
Merimieskirkko on liikkuvien ihmisten kirkko, jossa on matala kynnys.
– Jokaisen on saatava kokea itsensä tervetulleeksi sellaisena kuin on, korostaa Antwerpenin emäntä Anja Mortelmans. Hän on toiminut kirkossa vuodesta 1965 ja jatkaa eläkeläisenä vapaaehtoisena.
Merimieskirkon työ on monipuolista. Siihen kuuluu jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia, auttamistyötä, piiritoimintaa kokki- ja elokuvakerhoista au pair -illanviettoihin ja raamattupiireihin sekä ystävätoimintaa.
– Täällä asuu vanhuksia, jotka ovat unohtaneet muut kielet ja muistavat vain suomen. Käymme heitä tapaamassa. Brysselissä nuorten isoskoulutus on suosittua, Savelius-Latvus sanoo.
Merimieskirkko saa tukea Suomesta ja myös Vantaalta, jossa yhteinen kirkkovaltuusto päätti tiistaina 3.12. tukea Merimieskirkkoa 16 000 eurolla. Myös Korson seurakunta avustaa Merimieskirkkoa.
Kirkon ja seurakuntien tuki on vain osa tarvittavista rahoista. Palkanmaksu, tilojen ylläpito ja toiminta perustuu itsenäiseen tulonhankintaan. Rahaa saadaan muun muassa myyjäisistä ja kahvilatoiminnasta.
Savelius-Latvuksen puoliso Kari Latvus on merimiespappi, jonka tehtävänä on kirjoittaa yleistajuinen esitys kirkon teologiasta. Aineistosta kootaan matkakatekismus.
– Merimieskirkon tavalla olla lähellä ihmistä ja mukauttaa toimintaansa uusiin haasteisiin voisi olla annettavaa Suomen kirkolle, arvelee Latvus.
Jaa tämä artikkeli: