Unelmaduunissa IT-alalla
Tuleeko nörtistä mieleen ylipainoinen kaveri, joka istuu koodaamassa pimeässä huoneessa isot kuulokkeet päässä, hartiat korvissa ja cokispulloröykkiö ympärillään?
Käyttöliittymäsuunnittelija Krista Jäntti, 37, romuttaa vanhat mielikuvat pelkällä olemuksellaan.
– Väärä mielikuva estää osaltaan tyttöjä hakeutumasta IT-alalle. Tuo kuva ei onneksi ole enää tätä päivää.
Ennakkoluuloja tuuletetaan Helsingissä ensi lauantaina Super-Ada-tapahtumassa. 16–22-vuotiaita tyttöjä kutsutaan IT-alan rastiradalle, ja voittajatiimi pääsee kesätöihin peliyhtiö Roviolle. Tapahtuman järjestää alalla työskentelevien naisten Nice Tuesday -verkosto, johon Jänttikin kuuluu.
Ada-nimi viittaa matemaatikko Ada Lovelaceen, joka syntyi 200 vuotta sitten. Yllättävää kyllä, häntä pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana.
Biologia oli Krista Jäntin pääaine Helsingin yliopistossa. Opiskeluaikanaan hän kiinnostui tietojenkäsittelytieteestä ja otti sen sivuaineeksi. Hän halusi tietää, miten sähköpostit toimivat ja miten html-sivuja tehdään.
– Koodaaminen on kuin opettelisi uuden kielen. Moni luulee, että se on tosi vaikeaa. Mutta asiat ovat opittavissa, Jäntti vakuuttaa.
– Tutkimusten mukaan naiset päätyvät IT-alalle usein samoin kuin minäkin, sivupolkujen kautta. Matikkanero ei tarvitse olla, vaikka matematiikkaa on osattava tietojenkäsittelytieteen sivuaineissa.
Valmistuttuaan biologiksi Jäntti pääsi töihin Reaktorille koodariksi. Henkilökuntaa oli silloin 21, ja Jäntti oli joukon ensimmäinen nainen – se, joka tiesi myös eniten ”ötököistä ja geeneistä”.
– Astuin aika miehiseen kulttuuriin, ja aluksi sain elää töissä eräänlaista prinsessavaihetta.
Koodaaja eli ohjelmoija kirjoittaa tietokoneelle toimintaohjeet ja panee sen toimimaan suunnitellulla tavalla.
– Minulla tuntui olevan niin paljon hyviä mielipiteitä käyttöliittymistä, että suunnittelijat sanoivat: tulepa pöydän toiselle puolelle katsomaan, kuinka helppoa tämä on. Käyttöliittymien suunnitteluhan on besserwisserin unelmaduuni!
Nyt Reaktorissa työskentelee jo lähes 300 ihmistä kolmessa maassa, mutta naisia on vain 34. Reaktorin väki suunnittelee asiakasyrityksille digitaalisia palveluja, niin kännyköihin, iPadeihin kuin pöytäkoneisiinkin.
– Tein kolme vuotta töitä Raha-automaattiyhdistykselle ja suunnittelin käyttöliittymiä laidasta laitaan, muun muassa pelien ja avustushakemusten softaa sekä maksutapoja.
– Rakastan sitä, kun saan tutustua tulevien käyttäjien työhön. Haastattelen heitä, kuvaan heidän työtään, saatan jopa istua asiakaspalvelijan paikalla luurit korvilla ja kuunnella tulevia puheluita. Selvitän, mitä työkaluilla pitää saada tehdyksi.
Yllättävää kyllä, Krista Jäntti aloittaa suunnittelun kynällä ja paperilla, vaikka hi-tec-yrityksessä onkin. Kynällä on halpa ja helppo piirtää ensimmäinen liittymä: kun käyttäjä klikkaa tuosta, mihin linkin pitäisi viedä?
Juuri äitiyslomalta palannut Jäntti vetää kotona tiukkaa pelilinjaa 5- ja 7-vuotiaille pojilleen: vain kaksi kertaa puolitoista tuntia peliaikaa viikossa. Perhe satsaa mieluummin yhteiseen urheiluun.
– Ehdin kyllä opettaa lapsille koodausta myöhemminkin, Jäntti hymyilee.
P.S. Asun viiden hengen viidakossa.
Ihmettelen, voiko eläinvideoihin koskaan kyllästyä.
Nautin, kun saan olla kotona yksin.
En ole koskaan oppinut kuuntelemaan Popedaa.
Eira Serkkola
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suonpää: Evoluutio ei tehnyt miehistä parempia koodareita
PuheenvuorotKun miesten ylivaltaa ei enää kehdata perusteella Raamatulla, otetaan avuksi evoluutiopsykologia. Sitten voidaankin uskotella, että tietokoneen kanssa mies pärjää paremmin.