Kahden maan kansalainen. Elämäntuskasta ja taivaskaipuusta sekä rakkauden ja paremman maailman mahdollisuudesta väkevää musiikkia tehnyt Jaakko Löytty laulaa juhlakiertueellaan taas todeksi luvatun maan.
Unelmia paremmasta maailmasta
Suomigospelin legenda Jaakko Löytty starttaa maaliskuussa juhlakiertueelle.
Teksti Janne Villa
Kuva Hannu Jukola
Suomigospelin kivijalan Jaakko Löytyn mukaan ikä alkaa osoittaa hänelle merkkejään, mutta sielu rokkaa edelleen.
– Tulevat konsertit ovat jäävuoren huippu siitä musiikista, mitä olen tehnyt yli neljän vuosikymmenen ajan, sanoo vanhetessaan vain parantuva artisti.
Pitkätukka hippi on estynyt ja ujo nuorukainen, mutta hämmästyttävän reippaasti hän hyppää lavalle ja kajauttaa kuuluvan äänensä ilmoille. Kerta toisensa jälkeen, alle parikymppisestä lähtien.
Orastava raspikurkku huutaa aikamme ahdistuksen aiheet ilmoille ja tarjoaa sitten lohduksi vanhaa hyväksi havaittua lääkettä: gospelia eli ilosanomaa. Unelmia paremmasta maailmasta, joka on tulossa...
– Esiintyjän on oltava ulospäin suuntautunut, mutta toinen puoli persoonaani on sulkeutunut. Vasta lähetystyössä sisältäni alkoi löytyä sosiaalisuus senegalilaisten kanssa. Ihmisarkuuteni pulpahtaa silti vieläkin välillä esiin, Jaakko Löytty tunnustaa.
Yleisö ei ole esiintyjän epävarmuutta juuri aistinut, sillä karismaattinen laulaja-lauluntekijä on tavannut ottaa kuulijansa haltuun suvereenisti.
– Välillä tuntuu mielipuoliselta, miten minusta kuoriutuu ihmisten edessä yhtäkkiä maailmankansalainen, mutta kun tulen lavalta pois, muutun takaisin araksi itsekseni, jota hävettää olla olemassa.
– Olen hyväksynyt persoonani molemmat puolet ja pidän niitä nykyään voimavarana. Se tekee minusta tarkkailijaluonteen: vaikken ole kovin aktiivinen sosiaalisissa tilanteissa, teen huomioita ihmisistä ja elämästä.
Huippukohdiltaan häkellyttävän laadukkaan ja laajan tuotannon tehnyt Jaakko Löytty on suomigospelin pioneeri. Maamme johtavana kristittynä nuorisomuusikkona kerran tunnettu taiteilija täyttää tässä kuussa 60 vuotta.
– Oma surunsa tulee siitä, että aika täällä on niin rajallinen. On pakko hyväksyä, että nuoruus on ohi, hän hymähtää.
Onneksi verevän juurimusiikin – kuten gospelin, bluesin ja virsien – esittäjät vain paranevat vanhetessaan, elämänkokemuksen ja katu-uskottavuuden kasvaessa.
Tulevan 60-vuotisjuhlakiertueen ja levyn nimi on Hyvät sanat – Taivaallinen sävel.
– Toivon, että taivaan valtakunnan todellisuus toisi tänne sävelten ja sanojen kautta edes pienen pilkahduksen itsestään. Että elämä voittaisi, juhlakalu kommentoi.
Ei ollut itsestäänselvyys, että Löytty lähtisi vielä näin isolle kiertueelle suuriin saleihin. Tampere-talon täyttäneen 30-vuotistaiteilijajuhlakonserttinsa aikoihin muusikko oli jo masentunut eikä enää syttynyt vanhojen kappaleidensa esittämisestä.
– Olin pitkään alamaissa ja turhautunut raskaaseen keikkailuun. Nyt olen kömpinyt pahimman depression läpi terapian avulla ja innostunut taas uuden musiikin tekemisestä ja keikkailusta.
– Olen täysin rinnoin tekemässä tätä juhlakiertuetta! On aika osoittaa kiitos ja kumarrus yleisölle – tuhansille hienoille ihmisille ja hetkille, joista olen saanut nauttia.
|
Suomeen 12-vuotiaana vaivalloisesti sopeutunut lähetyslapsi innostui rockista, popista ja folkista, joiden kautta hän etsi identiteettiään.
– Halusin tehdä yhteisen jumalanpalveluselämän rikastuttamiseksi maailman kauneinta musiikkia, mikä merkitsi minulle rockin estetiikkaa.
Alussa oli vain epävireinen Landola ja lähetyslapsen juurettomuus, huulilla karhea huuto ja sydämessä kipu.
”Kovaääniselle kauneuden etsimiselle” oli sosiaalinen tilaus. Loppu on historiaa. Löytyn tekemät nuoren seurakunnan veisut vakiintuivat keskeiseksi osaksi kirkollista nuorisokulttuuria.
Laulaja-lauluntekijän ajatteluun vaikuttivat ratkaisevasti vuodet Ambomaalla. Hän liitti mustien hengelliset laulut vaistomaisesti apartheidin vastaiseen kansalaisoikeustaisteluun. Löytty on ollut aina lauluissaan köyhien, sorrettujen ja vähäväkisten puolella.
Juhlakonsertin ensimmäisen osion punaisena lankana onkin maailmanparantamisen palo. Se ei ole sammunut, kuten niin monilta nuorilta vihaisilta miehiltä vuosien saatossa. Martin Luther Kingin laulu, Orjalaiva, Valaiskoon, Palmumatolla...
– Tasa-arvon edistäminen ei ole vain kaunis periaate. Ketään ei saa syrjiä! Tämän puolesta pitää yhä tehdä työtä.
– Karoliina-tyttäreni kysyi kerran, olenko huomannut, ettei Sateenkaariunet-laulussa mainita Jumalaa. Minulle tämä ei ollut käynytkään mielessä, sillä oikeudenmukaisuuden vaatimus lähtee liikkeelle Jumalasta.
Kaikki Löytyn kappaleet eivät ole perinteisessä mielessä hengellisiä, mutta niiden taustalla on kristillinen etiikka ja oikeudenmukaisuuden eetos.
– Lauluissani taistellaan kaiken suhteellistamista vastaan. Emme saa turtua siviilien tappamiseen, kärsimykseen, köyhyyteen ja kaikkiin kauheuksiin, mitä maailmassa tapahtuu, taiteilija ja ihmisoikeustaistelija linjaa.
Juhlakiertueella Jaakko Löytylle luonteva yhteistyökumppani on Suomen Lähetysseura.
– Lähetysväki puhuu ja toimii kirkkaasti – itsensä likoon laittaen – sekä lähimmäisenrakkauden että sielun pelastuksen puolesta. Lähetystyöllä onkin kirkossa suuntaa näyttävä rooli.
– Olen ylpeä siitäkin, miten Lähetysseura toimii uljaasti ja jalosti tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta, rekrytoinneistaan lähtien, vaikka joku kapinaporukka koettikin joskus jakaa seuran väkeä kahtia, Löytty napauttaa.
Taiteilijan sitoutuminen lähetystyöhön on tätä nykyä suuri. Takavuosina hän pyristeli kutsumustaan vastaan, mutta lähetystyö seurasi elämässä mukana kuin kohtalonomaisesti.
– En olisi voinut keksiä konserttien tuloille parempaa kohdetta kuin työ vammaisten ihmisarvon toteutumiseksi Nepalissa, Etiopiassa ja Botswanassa. On vielä monia maita, joissa vammaisia piilotellaan kahlehdittuina majojen perukoille.
Juhlakonsertin toisen osion runkona ovat rakkaus- ja parisuhdelaulut.
Uskollisen yleisön ja Lähetysseuran lisäksi Löytty haluaa kiittää konserteissaan vaimoaan, kirjailija Kaija Pispaa pitkästä parisuhteesta. Sekä taiteilijoina että kristittyinä rinnakkain kasvaneen kaksikon yya-sopimus on kestänyt yli 40 vuotta.
|
Ylöjärvellä asuva taiteilijapari on tehnyt yhdessä lukemattomia messuja, virsiä ja lauluja, joista konsertissa kuullaan muun muassa klassikot Kahden maan kansalainen ja Tilkkutäkki.
– Me olemme selvinneet myrskyjenkin läpi. Taistelu jatkuu. Kyllä me rakastamme toisiamme, vaikka välillä otammekin kovasti yhteen. Pitkä suhde ei ole aina ruusuilla tanssimista. Arki vaatii suhteeltakin työntekoa ja voimien koettelua.
Kahden maan kansalainen -kappaleen syntyprosessi oli erityisen kivulias. Pariskunta otti rankasti yhteen sanoituksesta, sillä Kaija ei halunnut tehdä Jaakon toivomia muutoksia, ja pitkälti hän pitikin päänsä.
Laulun suosio tuntui sen sodan jälkeen hämmästyttävältä. He joutuivat hyväksymään, että surkeastikin sujuvasta yhteistyöstä voi syntyä hyvää.
Vankkumaton ystävyys heijastuu positiivisesti taiteelliseen yhteistyöhön. Kummallekin on vapauttavaa tietää, että toinen ymmärtää luomistyön tuskat. On myös hienoa yllättyä toisen taidoista yhä uudelleen.
– Ei luomistyö ole kuitenkaan koskaan ristiriidatonta. Seesteisyyttä emme koe varmaan koskaan, mutta on hienoa, että kumpikin saa olla oma itsensä.
Viime vuosina Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerinä toiminut Jaakko Löytty on veisannut ahkerasti körttiseuroissa ja uudistanut työryhmänsä kanssa Siionin virsiä, joita on itsekin tehnyt.
Yleisön iloksi artistin veri vetää taas keikoille.
– Huomaan, että soittaminen ja laulaminen on sittenkin se työ, jonka osaan parhaiten, muusikko myöntää.
Sanan ”protestoida” ymmärretään tavallisesti tarkoittavan vastustamista. Alunperin sana merkitsee kuitenkin jonkin asian puolesta todistamista.
Jaakko Löytty on protestilaulaja sanan molemmissa merkityksissä. Hän todistaa voimallisesti rakkauden, Jumalan ja paremman maailman puolesta – ja huutavia vääryyksiä vastaan.
Juhlakiertueella mukana on veljesten verraton rytmiryhmä Mikko ja Sakari Löytty, Seppo Rauteva ja Jarkka Rissanen sekä Katariina Airas ja Laura Airola.
Jaakko Löytyn 60-vuotisjuhlakiertue on maaliskuussa.
Helsingin keikka on tiistaina 10.3. Savoy-teatterissa. Liput Lippupalvelu tai Lippupiste.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rauhaa, rakkautta ja Jeesus – uutuusleffa kertoo 1970-luvun kristityistä pitkätukkahipeistä
AjankohtaistaJeesus-liike näyttäytyi paljasjalkaisina, repaleisiin farkkuihin ja värikkäisiin paitoihin pukeutuneina pitkähiuksisina nuorina, joilla oli käytössä kuluneet Raamatut.