Uskon ja tieteen vastakkainasettelu saa huutia

Uskon ja tieteen vastakkainasettelu saa huutia

Piispa Tapio Luoma ja päätoimittaja Jaakko Heinimäki ravistelevat kirkkoon, uskoon ja tietoon liittyviä ennakkoluuloja Sellon kirjastossa.

”Samaan päähän ei mahdu järki ja usko" tai ”Kristitty ei ymmärrä normaalielämästä mitään.” Muun muassa näihin myytteihin ottavat kantaa Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma torstaina 28.9. klo 17 Sellon kirjastossa.

Kirkon myytinmurtajat -ilta on Leppävaaran seurakunnan ja Sellon kirjaston järjestämä tapahtuma, jossa Luoma ja Heinimäki ravistelevat kirkkoon, uskoon ja tietoon liittyviä ennakkoluuloja.

– Mikäli myytillä viitataan virheelliseen käsitykseen, johon monet uskovat ilman perusteita, niin sitkeästi elää esimerkiksi käsitys luterilaisesta työmoraalista ja kristinuskon ristiriitaisesta suhteesta luonnontieteen tuloksiin, toteaa Jaakko Heinimäki.

Moni ajattelee, että samaan päähän ei mahdu järki ja usko.

Tapio Luoma

Piispa Tapio Luoma on samaa mieltä. Jos hän saisi taikasauvaa heilauttamalla poistaa yhden virheellisen uskomuksen, se olisi juuri uskon ja tieteen välinen vastakkainasettelu.

– Moni ajattelee, että samaan päähän ei mahdu järki ja usko. Ja se minkä, nykyajan ihminen tällaisessa tilanteessa valitsee, on järki.

Uskon ja luonnontieteen suhdetta tutkinut Luoma korostaa, että kristillinen usko ja tiede eivät ole keskenään ristiriidassa tai sulje toisiaan pois, vaan katsovat maailmaa eri näkökulmista.

Uskonnollinen lukutaito on heikentynyt

Heinimäen ja Luoman mukaan heikentynyt uskonnollinen lukutaito lisää ennakkoluuloja kirkkoa ja uskoa kohtaan.

– Ennakkoasennetta kirkko ja uskoa kohtaan määrittelee nykyään enemmän median luomat mielikuvat kuin omakohtainen kokemus”, toteaa Luoma.

Kolmas ennakkoluulo, johon kaksikko on törmännyt, on se, että kristitty elää irrallaan normaalista elämästä.

– Luullaan, että kristillisyys on maailmankielteistä ja usko jotain sellaista, että eletään uskonnollisuuden juustokuvun alla ymmärtämättä normaalista elämästä mitään, kuvailee Heinimäki.

Virheellisten käsitysten syyttöminä uhreina Luoma ja Heinimäki eivät kuitenkaan kirkkoa ja kristittyjä pidä.

– Meitä kristittyjä on monenlaisia. Voi hyvin olla, että osa kristillisistä ryhmistä esimerkiksi ajattelee, että usko ja tiede sulkevat pois toisensa.

Myös Heinimäki näkee yhtenä vaikuttajana kristillisyyden laajan kirjon.

– Suomessa on vaikuttanut vahvasti ulossulkevat, ääriprotestanttiset liikkeet, toisin kuin vaikkapa katolisessa maailmassa, jossa ihmiset suhtautuvat uskoon arkisemmin ja luontevammin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi