Uskon sankareita jokaiselle kuukaudelle
19.1. Henrik ~ Heikki
Piispa Henrikistä, Suomen suojelupyhimyksestä, ei paljon faktoja ole säilynyt, mutta legendoja löytyy. Perimätieto kertoo, että alun perin englantilainen Henrik tuli 1100-luvun puolivälissä Suomeen ristiretkelle Ruotsin kuninkaan Erik Pyhän kanssa.
Kun muut retkeläiset palasivat Ruotsiin, Henrik jäi käännyttämään suomalaisia, mikä koitui hänen kohtalokseen. Talonpoika Lalli surmasi hänet kirveellä Köyliönjärven jäällä.
Yksi selitys tapolle on, että Lalli olisi ollut murhamies, jota piispa oli nuhdellut. Toisen version mukaan taas Lalli oli suuttunut, koska hänen vaimonsa oli väittänyt piispan ottaneen ruokaa ja heinää maksamatta.
Hyvin ei käynyt Lallillekaan. Kerrotaan, että hän laittoi päähänsä piispan päähineen ja kehuskeli tappaneensa karhun ja tehneensä sen nahasta lakin. Kun hän yritti riisua päähinettä, hiukset ja päänahka irtosivat sen mukana.
14.2. Ystävänpäivä Valentinus ~ Voitto
Ystävänpäivää on vietetty Suomessa 1980-luvulta alkaen. Se on tuontitavaraa, lähtöisin jo 1300-luvulta Keski-Euroopasta ja kiertänyt meille Yhdysvaltain kautta. Siellä St. Valentine’s Day on suuri kansanjuhla.
Pyhimys päivän taustalla on 200-luvulla elänyt Valentinus, josta ei tiedetä juuri mitään. Hänen kuitenkin kerrotaan salaa kastaneen kristittyjä ja vihkineen roomalaisia sotilaita avioliittoon. Siitä syystä hän kärsi marttyyrikuoleman. Päivän lahja- ja korttiperinne juontuu siitä, että sotilaiden kiitolliset vaimot muistivat vangittua Valentinusta korteilla ja lahjoilla.
Ystävänpäivän alkuperää on etsitty myös roomalaisten muinaisesta, hedelmällisyyteen liittyvästä Lupercalia-juhlasta ja vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan linnut valitsevat parinsa 14. helmikuuta.
21.3. Benedictus ~ Pentti
Läntisen luostarilaitoksen isä Benedictus Nursialainen syntyi 400-luvun lopulla. Nuorena hän opiskeli jonkun aikaa Roomassa, mutta opiskelijaelämä tuntui niin syntiseltä, että hän pakeni vuorille. Hän eli kolme vuotta erakkona luolassa ankaria katumusharjoituksia tehden.
Kun hurskaan erakon maine levisi, häntä pyydettiin läheisen luostarin apotiksi. Benedictus taisi kuitenkin olla liian kova kurinpitäjä, koska munkit laittoivat myrkkyä hänen viiniinsä. Murhayritys epäonnistui, sillä kun Benedictus siunasi viinin, pikari hajosi.
Benedictus vetäytyi takaisin luolaansa, jonne häntä seurasi muita erakkoja. Heitä varten Benedictus perusti kaksitoista pientä luostaria. Noin vuonna 530 Benedictus perusti uuden luostarin Monte Cassino -vuoren huipulle ja kirjoitti siellä kuuluisan luostarisääntönsä, jota käytetään nykyisinkin monissa luostareissa. Säännön keskeisiä ihanteita ovat hengellisen elämän vaaliminen ja ruumiillinen työ.
23.4. Georgius ~ Yrjö
Pyhä Yrjö eli Georgius on pyhimyksistä tunnetuimpia ja kuvatuimpia. Hän oli kristitty sotilas, joka taisteli 200-luvun lopulla Rooman keisarin Diocletianuksen joukoissa ja kärsi 300-luvun alussa marttyyrikuoleman kristittyjen vainoissa.
Kerrotaan, että matkallaan Jerusalemiin Georgius pysähtyi Libyan Silenessä, jonka asukkaita terrorisoi lohikäärme. Lohikäärmettä lepytettiin uhraamalla hänelle lapsia. Georgius osui paikalle juuri, kun kuninkaan tytärtä oltiin uhraamassa. Georgius surmasi pedon, mistä kiitollisina kaupungin asukkaat antoivat kastaa itsensä.
22.5. Hemming ~ Hemmo
Vuosina 1338–66 Turun piispana toiminut Hemming on pyhän Henrikin lisäksi ainoa suomalainen pyhimys. Hänet julistettiin autuaaksi vuonna 1514, mutta pyhäksi julistaminen jäi kesken Ruotsi-Suomessa alkaneen reformaation vuoksi.
Hemming oli syntyisin Ruotsista. Pitkän piispakautensa aikana hän kehitti Turun hiippakuntaa monin tavoin: perusti tuomiorovastin viran, lahjoitti kirjoja tuomiokirkon kirjastoon sekä laajensi tuomiokirkkoa ja rakennutti sinne lisää alttareita.
24.6. Johannes ~ Juhani
Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, kuinka pappi Sakarias ja hänen vaimonsa Elisabet olivat jo iäkkäitä, eikä heillä ollut lasta. Enkeli ilmestyi Sakariaalle ja ilmoitti, että Elisabet on synnyttävä pojan, josta tulee suuri Jumalan mies ja Herran edelläkävijä.
Vartuttuaan poika, Johannes, ryhtyi saarnaamaan kehottaen ihmisiä tekemään parannuksen ja ottamaan häneltä kasteen. Hän kastoi myös Jeesuksen Jordan-virrassa.
Kuningas Herodes vangitutti Johannes Kastajan, koska Johannes ei hyväksynyt liittoa, jonka kuningas oli solminut veljensä vaimon kanssa. Syntymäpäivänään Herodes järjesti pidot ja lupasi vaimonsa tyttärelle Salomelle mitä tahansa palkkioksi tanssista. Äitinsä neuvosta tyttö pyysi Johannes Kastajan pään. Herodes mestautti Johanneksen ja toi hänen päänsä vadilla Salomelle.
20.7. Margareta ~ Reetta
Margareta — jos häntä oli olemassa — eli 200–300-lukujen vaihteessa Antiokiassa. Hän oli pakanapapin kristitty tytär, joka kieltäytyi menemästä naimisiin. Suuttunut kosija vangitutti hänet.
Tyrmässä saatana lohikäärmeen hahmossa ilmestyi Margaretalle ja nielaisi hänet. Margaretan kädessä ollut risti kuitenkin puhkaisi pedon vatsan ja hän pääsi ulos vahingoittumattomana. Ennen marttyyrikuolemaansa Margareta lupasi auttaa niitä äitejä, jotka ennen synnytystä pyytävät hänen esirukoustaan.
10.8. Laurentius ~ Lauri
Roomassa 200-luvulla keisari Valerianuksen vainojen aikaan elänyt Laurentius on suosituimpia pyhimyksiä. Suomessakin on useampia hänelle omistettuja kirkkoja, yhtenä Vantaan Pyhän Laurin kirkko.
Rooman prefekti määräsi seurakunnan diakonina ja taloudenhoitajana toimineen Laurentiuksen keräämään kirkon aarteet ja luovuttamaan ne keisarille. Laurentius pyysi kolme päivää aikaa, ja ehti sinä aikana jakaa kirkon omaisuuden köyhille. Sen jälkeen hän vei keisarin eteen suuren joukon kerjäläisiä ja ilmoitti: ”Tässä on kirkon aarre”.
Aarre ei kelvannut vallanpitäjille, ja Laurentius käristettiin elävältä rautaritilällä. Ennen kuolemaansa hän sanoi pyöveleille: ”Kypsää on, kääntäkää toinen puoli ja syökää.”
29.9. Mikael ~ Mikko
Arkkienkeli Mikael on enkeleiden johtaja, joka komensi taivaallisia sotajoukkoja taistelussa saatanan joukkoja vastaan. Häntä pidetään myös sinä Herran enkelinä, joka Vanhassa testamentissa suojeli Israelin heimoa. Kerrotaan, että juuri Mikael karkotti Aatamin ja Eevan paratiisista syntiinlankeemuksen jälkeen. Samoin hän esti Abrahamia murhaamasta poikaansa Iisakia.
Viimeisellä tuomiolla Mikaelin tehtävänä on punnita ylösnousseet sielut ja puolustaa niitä saatanan syytöksiä vastaan.
7.10. Birgitta ~ Pirkko
Pyhä Birgitta on Ruotsin tunnetuin pyhimys ja voisi hyvin olla tasa-arvoisten ja aktiivisten pohjoismaisten naisten suojelija. Hän syntyi vuonna 1303 ylhäiseen sukuun ja naitettiin 13-vuotiaana Ulf Gudmarinpojalle. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta.
Birgitalla oli kutsumus olla Kristuksen morsian, ja miehensä kuoltua hän omistautuikin hengellisille asioille. Hän oli lapsesta asti nähnyt näkyjä ja ilmestyksiä, joista yli 700 hän tallensi kirjurin avulla muistiin.
Vuonna 1350 Birgitta matkusti Roomaan. Hän halusi paavin hyväksynnän laatimalleen luostarisäännölle, ja onnistuikin. Birgitta jäi Roomaan, mutta hänen tyttärensä Katariina perusti uutta sääntöä noudattavan luostarin Vadstenaan.
30.11. Andreas ~ Antti
Apostoli Andreas ja hänen veljensä Pietari olivat Jeesuksen ensimmäisiä opetuslapsia, alkuperäiseltä ammatiltaan kalastajia. Andreas on jäänyt kiivaan veljensä varjoon ja hänet mainitaan evankeliumeissa vain muutaman kerran.
Perimätiedon mukaan Andreas teki Jeesuksen kuoleman jälkeen lähetystyötä Mustanmeren rannikolla ja Kreikassa. Hänet vangittiin keisari Neron vainoissa vuonna 60 ja tuomittiin kuolemaan ristillä. Koska hän ei pitänyt itseään kyllin arvokkaana naulittavaksi samanlaiseen ristiin kuin Jeesus, hänen ristinsä oli X:n muotoinen.
24.12. Aatami ~ Eeva
Adam ja Eva — nykyään Aatami ja Eeva — ovat olleet jouluaaton niminä kaikissa suomalaisissa kalentereissa 1600-luvun alusta lähtien. Ihmiskunnan alkuvaiheiden muistaminen tuolloin oli paikallaan, sillä vuoden ajateltiin vaihtuvan joulunaikaan.
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala muovasi maan tomusta ihmisen, Aadamin, ja asetti hänet istuttamaansa Eedenin puutarhaan. Kun hän huomasi, ettei Aadamin ollut hyvä olla yksin, hän otti tältä kylkiluun ja muovasi siitä naisen, Eevan.
Jumala oli kieltänyt Aadamia syömästä hedelmiä siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta. Käärmeen houkuttama Eeva kuitenkin maistoi kielletyn puun hedelmää ja tarjosi miehelleen. Siksi Jumala karkotti heidät paratiisista.
Karkotettuina Aadam ja Eeva saivat lukuisia jälkeläisiä. Aikaa oli, sillä Adamin kerrotaan eläneen 930 vuotta.
Pyhimykset eivät katoa kalenterista
19.1. vietetään Suomen kansallispyhimyksen Pyhän Henrikin muistopäivää. Professori Heikki Oja juhlii silloin nimipäiväänsä.
— Kotona keitetään kahvit, ei sen ihmeempää.
Nimipäivien vietto kahvin kanssa tai ilman on lähinnä luterilaisten pohjoismaiden erikoisuus. Katolisissa ja ortodoksisissa maissa juhlitaan sen sijaan pyhimyksiä näiden muistopäivinä.
Nimipäiväkalenterillamme on katoliset juuret, sillä se pohjautuu katolisten kalentereiden pyhimysluetteloihin. Monet tavallisista etunimistämme — esimerkiksi vaikka Heikki, Jaakko, Paavo, Liisa tai Kaisa — ovat suomennoksia pyhimysten nimistä ja niiden nimipäivää vietetään päivänä, joka on vanhastaan ollut kyseisen pyhimyksen muistopäivä.
Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston päällikkö. Kirjassaan Suomen kansan pyhimyskalenteri (Kirjapaja 2011) hän esittelee ne pyhimykset, jotka on mainittu vanhoissa suomalaisissa kalentereissa 1600-luvulta alkaen. Vanhojen, osin unohdettujenkin pyhimysten jäljittäminen oli salapoliisityötä, joka ei olisi onnistunut ilman nykytekniikkaa: internet oli korvaamaton apuväline.
1600-luvulla Ruotsi-Suomi oli jo luterilainen maa, mutta toisin kuin olettaisi, pyhimykset eivät kalentereista kadonneet mihinkään.
— Päinvastoin. Vanhoissa katolisten messukirjojen kalentereissa oli vain tärkeimmät pyhimykset, mutta kun Suomessa alettiin 1600-luvulla laatia omia kalentereja, jokaiselle päivälle nimettiin joku pyhimys. Silloin Suomessa oltiin vasta siirtymässä vanhasta viikkoihin perustuvasta ajanlaskusta nykyiseen ajanlaskutapaan, joten päivät oli helpompi identifioida, kun jokaisella päivällä oli joku nimi, Heikki Oja kertoo.
Hän huomauttaa, että suuri osa pyhimyksistä on ollut ihmisille vain nimiä kalentereissa — heidän tarinoitaan ei ole tunnettu eikä muistopäivää vietetty.
— Edes kalenterien tekijät eivät ole aina tienneet, keitä nämä pyhimykset olivat. He ovat vain poimineet ne vielä vanhemmista kalentereista. Monet valinnat ovat sattumanvaraisia tai kalenterin tekijän mielivaltaa.
Tuskinpa kovin moni tuntee esimerkiksi saksalaista Reinholdusta, joka eli joko 600- tai 800-luvulla ja josta Ojakin sai selville lähinnä vain sen, että hän on Dortmundin kaupungin suojeluspyhimys. Entä sitten Fredericus, Utrechtin piispa 800-luvulta? Tai Kölnin piispa Evergistus 400- tai 500-luvulta? Heidän kanssaan samassa sarjassa ehkä kilpailee oma sankarimme: autuas Hemming, Turun piispa 1300-luvulta.
Pyhimysten raskaaseen sarjaan kuuluu Raamatun henkilöitä, mutta myös sellaisia ensimmäisten vuosisatojen marttyyreita, joihin liittyy värikäs tarina. Tällaisia ovat esimerkiksi Georgius ja Laurentius.
Heikki Ojan oma suosikkipyhimys on saman alan miehiä kuin hän itse: 600-luvulla elänyt englantilainen munkki Beda, joka laati pyhimysluetteloita ja järjesti historian tapahtumia aikajärjestykseen. Hänen kirjoittamastaan Englannin kirkon historiasta otetaan uusia painoksia edelleen.
Kun tarkemmin katsoo, huomaa, että nykykalenterissakin pyhimyksillä on paikkansa — eikä vain etuniminä. On tuttuja kirkkovuoden pyhiä kuten marianpäivä, juhannus ja mikkelinpäivä. Myös lucianpäivän, ystävänpäivän ja unikeonpäivän juuret ovat pyhimystarinoissa.
— Unikeonpäivä pohjautuu seitsemän nukkujan muistopäivään. Nämä nuorukaiset menivät 200-luvulla Efesoksessa luolaan pakoon kristittyjen vainoja ja nukahtivat. He heräsivät vasta vainojen loputtua yli sata vuotta myöhemmin, Heikki Oja kertoo.
Lähteitä:
Adalbert Engelhart: Pyhien vuosi.
Katolinen tiedotuskeskus 2001.
Elizabeth Hallam: Pyhiä miehiä ja
naisia. Karisto 1996.
Jaakko Heinimäki ja Katja Tukiainen:
Pyhät ystäväni. Otava 2007.
Heikki Oja: Suomen kansan
pyhimyskalenteri. Kirjapaja 2011.
Jaa tämä artikkeli: