Halima Ismail Ibrahim ja Antti Pentikäinen ovat rakentaneet sovintoa Somaliaan.
Uskonnolliset johtajat avuksi rauhantyössä
Kirkon Ulkomaanapu rakentaa kansainvälistä rauhanvälitysverkostoa.
On arvioitu, että uskonto on osatekijänä yli 80 prosentissa maailman konflikteista. Uskonnollisia johtajia ei kuitenkaan aina osata käyttää rauhanvälittäjinä, vaikka heillä olisi paikallistuntemusta, moraalista arvovaltaa ja toimivat yhteydet konfliktin osapuoliin.
YK:n rauhanvälitysyksikkö järjesti yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ja kahden muun järjestön kanssa 15.–16.1. Helsingissä kokouksen, jossa pohdittiin, miten uskonnolliset ja perinteiset johtajat saataisiin vahvemmin mukaan rauhanprosesseihin. Tarkoitus on muodostaa uskonnollisista johtajista kansainvälinen rauhanvälitysverkosto. Verkoston kehittämisvaiheen sihteeristöksi nimitettiin Kirkon Ulkomaanapu.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan Antti Pentikäisen mukaan rauhan saavuttamista hankaloittaa monesti suuri kuilu ruohonjuuritason ja päättäjien välillä. Kokoukseen osallistuneen Kosovon varaulkoministerin Petrit Selimin mielestä juuri uskonnolliset johtajat ovat luontevia välittäjiä poliitikkojen ja ruohonjuuritason välillä.
Kosovo on eurooppalainen esimerkki maasta, jossa sotaan on liittynyt vahvoja uskonnollisia kytkentöjä. Suurin osa, noin 90 prosenttia, kosovolaisista on muslimeja. Kristityistä eniten on ortodokseja.
– Kun kirkkoihin ja moskeijoihin sodan aikana hyökättiin, ihmiset kokivat uskonnollisen identiteettinsä uhatuksi. Nyt sodasta on 13 vuotta, mutta sovinnon rakentaminen on vielä kesken. Tavoittelemme EU-jäsenyyttä. Meihin kohdistuu paljon ennakkoluuloja. Kysytään, onko Kosovo osa Eurooppaa vai onko se ennemminkin islamilainen maa, Selimi kertoo.
Kirkon Ulkomaanapu on ollut aktiivisesti mukana Somalian jälleenrakennuksessa ja luonut siellä yhteyksiä YK:n ja paikallisten johtajien välille. Kesällä Somaliaan saatiin yli 20 vuoden jälkeen pysyvä hallinto. Sen muodostamisessa klaanijohtajilla oli tärkeä rooli.
– Väliaikaishallinnon aikana asiat eivät edenneet ja väkivalta jatkui. Kaikki sovintoyritykset ja rauhanneuvottelut epäonnistuivat, koska klaanijohtajat eivät olleet niissä mukana. Tajusimme, että jos haluamme rauhaa ja pysyvyyttä, klaanijohtajat täytyy saada mukaan, kertoo Halima Ismail Ibrahim, joka oli yksi parlamenttiehdokkaita arvioineen valintakomitean johtajista.
– Myöskään yhteiskunnan rakentaminen ei onnistu, elleivät klaanien johtajat sitoudu siihen, hän huomauttaa.
Somalialainen Abdisalam Mohamoud johtaa keskusta, joka tekee rauhantyötä Afrikan sarven alueella. Keskus on kouluttanut yli 1000 perinteistä ja uskonnollista johtajaa konfliktinratkaisuun. Abdisalam Mohamoud muistuttaa, että vaikka klaanijohtajien asema on epävirallinen, heillä on paljon vaikutusvaltaa ja heitä tarvitaan paikallisten levottomuuksien selvittämiseen.
– Jos sovinnon tekeminen kylissä onnistuu, onnistuu myös valtion rakentaminen. Haluamme Somalian takaisin kartalle.
Jaa tämä artikkeli: