Saida Laazouzi ja Samira Chakir kaipaavat uskontokeskusteluihin mukaan enemmän kristittyjä naisia.
Uskontodialogi ehkäisee ennakkoluuloja
Naisten uskontokeskusteluissa on opittu, etteivät kaikki kristityt ole maallistuneita tai musliminaiset alistettuja.
Koivukylän alueella on järjestetty viime syksystä lähtien kerran kuussa uskontokeskusteluja kristityille ja musliminaisille kaupungin, seurakuntien ja maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyönä. Naiset ovat puhuneet uskosta arjessaan ja elämässään.
Aloitteen keskusteluille ovat tehneet koivukyläläiset, jotka ovat toivoneet, että eri uskontojen edustajat saisivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Uskontodialogin toivotaan helpottavan ihmisten välistä kanssakäymistä ja lisäävän alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Vantaan kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Tiina Kentta ja Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri Sari Koistinen arvioivat, että ennakkoluulot ja väärinkäsitykset ihmisten välillä liittyvät usein juuri uskontoon.
– Uskontokeskusteluilla tavoitellaan tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämistä. Keskustelut pyritään viemään arjen tasolle, jolloin pystytään puhumaan vaikeistakin asioista, Kentta sanoo.
Keskusteluissa on käsitelty muun muassa kasvatusta ja lapsen ja vanhempien välistä suhdetta sekä naisen asemaa molempien uskontojen näkökulmasta. Mukana on ollut 20–30 naista.
Yhdelle keskustelukerralle on varattu aikaa kaksi tuntia. Jokaiselle kerralle on valittu oma teema, josta pidetään alustus sekä kristillisestä että islamin uskon näkökulmasta. Sen jälkeen keskustelua aiheesta jatketaan pienemmissä ryhmissä, ja lopuksi keskusteluiden pääasiat kootaan yhteen.
Uskontokeskusteluihin osallistuneiden musliminaisten mielestä keskusteluille on ollut tarvetta.
– On ollut yllättävää, miten vähän tietoa suomalaisilla on islaminuskosta. Kristityt kuvittelevat, että musliminaiset vain synnyttävät ja hoitavat kotona lapsia, sanoo Saida Laazouzi.
– Kristityt luulevat, että islaminuskossa nainen on alistettu ja mies hallitsee perhettä, Samira Chakir ihmettelee.
Laazouzi ja Chakir myöntävät, että myös muslimeilla on ennakkoluuloja kristittyjä kohtaan.
– Muslimit kuvittelevat helposti, että kaikki suomalaiset ovat maallistuneita, Laazouzi kertoo.
– Luulin, että usko ei ole kristityille tärkeä osa elämää, vaan muistetaan vain hädän hetkellä. Muslimeilla saattaa myös olla sellainen kuva, että uskonto ei kristityillä rajoita mitään, vaan he saavat tehdä mitä vain, Chakir jatkaa.
Molemmat toivoisivat, että keskusteluihin osallistuisi enemmän kristittyjä naisia, ja niitä, joilla ei ole ennestään tietoa islaminuskosta. Sillä tavoin myös uskontoon liittyvä syrjintä saataisiin vähenemään.
Niin Laazouzi ja Chakir kuin muutkin keskusteluihin osallistuneet naiset toteavat, että on hyvä, että keskusteluita järjestetään. Niiden avulla saadaan korjattua väärinkäsityksiä. Ilmapiiri on koettu myönteiseksi ja keskustelu on ollut vireää.
Uskontokeskustelut jatkuvat syksyllä. Lisätietoja susanna.vayrynen@student.diak.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Eri uskontokuntiin kuuluvat pesivät yhdessä vihatöhryt moskeijan seinästä Mellunmäessä
AjankohtaistaTämä aika pakottaa pohtimaan symbolisen sometykkäämisen ja käytännön tekojen suhdetta, sanoo pesutalkoisiin osallistunut mediatutkija Anu Koivunen. Häväistysviesti oli pesty moskeijan seinästä vartissa.