Vihaviestin poistamisessa moskeijan seinästä auttoi viitisenkymmentä ihmistä, mukana myös kristittyjä kuten Helsingin seurakuntayhtymän uskontodialogipappi Heidi Rautionmaa etualalla. Hänen vieressään on moskeijan imaami Abbas Bahmanpour.
Eri uskontokuntiin kuuluvat pesivät yhdessä vihatöhryt moskeijan seinästä Mellunmäessä
Tämä aika pakottaa pohtimaan symbolisen sometykkäämisen ja käytännön tekojen suhdetta, sanoo pesutalkoisiin osallistunut mediatutkija Anu Koivunen. Häväistysviesti oli pesty moskeijan seinästä vartissa.
Juhannusyönä yksinäinen mies päätti kertoa, mitä hän islamista ajattelee. FUCK ISLAM, oli se ajatus, jonka hän kävi maalaamassa Mellunmäen moskeijan seinään. Valvontakamerakuvista näkyy, kun sotaveteraanien työtä kunnioittaakseen kiitoshuppariin pukeutunut mies pälyilee ympärilleen, maalaa töhrynsä seinälle ja ottaa vielä lopuksi itselleenkin muistoksi kuvan teoksestaan.
Sunnuntaina islamofobinen viesti muuttui kuitenkin uskontodialogiksi, kun eri uskontokuntiin kuuluvat kokoontuivat yhdessä puhdistamaan moskeijan seinää.
– Se töhry tuntui todella pahalta, kertoo Resalat-yhdyskunnan puheenjohtaja Paula Kemell. Meillä on suuri juhla tulossa, nuoret tulevat moskeijaan ja seinällä on tällainen hirvittävä loukkaus.
Yksi ensimmäisistä, joille Kemell tapahtuneesta kertoi, oli Helsingin seurakuntayhtymän uskontodialogipappi Heidi Rautionmaa.
– Hyökkäys yhtä uskontoa kohtaan on hyökkäys meidän kaikkien kimppuun, Rautionmaa sanoo. Siksi meidän pitää myös puolustautua yhdessä.
Viikonlopun aikana Rautionmaa ja moskeijan johto päättivät kutsua kaikkien uskontokuntien edustajia siivoamaan yhdessä töhryjä pois moskeijan seinästä. Facebookiin perustettiin tapahtuma Pestään viha yhdessä ja ihmisiä kaikista uskontokunnista alettiin kutsua mukaan.
– Tämä on arjen uskontodialogia, sanoo Rautionmaa. Me elämme arkea yhdessä, ystävystymme ja juttelemme tai nyt sitten siivoamme. Kirkkojen johtajat keskittyvät usein ylätason uskontodialogiin ja julkilausumiin, tätä työtä tekevät nyt seurakuntalaiset yhdessä.
Maali irtosi niin nopeasti, että kaikki paikalle kiirehtineet eivät ehtineet mukaan hommiin.
Kristityt, sikhit ja uskonnottomat mukana
Sunnuntaina talkoisiin saapui lopulta viitisenkymmentä auttajaa. Paikalla oli muslimien lisäksi ainakin kristittyjä ja sikhejä. Myös uskontokuntiin kuulumattomia oli työssä.
– En kuulu kirkkoon, kertoo Emma Mannfors. Kutsun nähdessäni kysyin ensimmäisenä, saako mukaan tulla, vaikkei olekaan uskonnollinen.
Uskontokuntiin kuulumattomat jäävät joskus vähän ulkopuolisiksi uskontodialogin nimissä järjestetyistä tapahtumista. Moskeijassa Mannfors ei ole käynyt sisällä koskaan.
– Paitsi nyt, pesemässä kädet. Voisin tulla uudestaankin.
Gill Sukhdarsham Singh siivoaa seinää kirkkaanvihreä turbaani päässä. Turbaani on ollut lehtijutuissa ennenkin, kun bussikuskina työskentelevän Singhin työnantaja muutama vuosi sitten kielsi tältä turbaanin käytön.
– Sanottiin, että se on turvariski, joka voi provosoida muita. Miten se voisi provosoida, Singh ihmettelee yhä. Myöhemmin lupa turbaanin käyttöön työssä myönnettiin ja nyt ylpeä isä haluaa vielä kertoa pojastaankin, joka on aloittamassa asepalveluksen Suomessa – turbaani päässä.
– Meillä sikheillä ei ole ongelmia muiden uskontojen kanssa. Uskonnoista pitää oppia kaikista. Ei lapsi ole syntyessään kristitty, hindu, muslimi tai sikhi. Häntä pitää opettaa, ja lapsen olisi hyvä oppia kaikista uskonnoista.
Sitten Singh kuitenkin vakavoituu.
– Ei lapsi ole myöskään rasisti, ellei häntä opeta siihen. Haluaisin puhua sille pojalle, joka seinän sotki ja sanoa, että ei näin.
Sikhi Gill Sukhdarsham Singh osallistui moskeijan puhdistamiseen. Hänen vihreä turbaaninsa on kuuluisa, koska bussikuskina työskentelevän Singhin työnantaja kielsi sen muutama vuosi sitten. Sittemmin lupa turbaanin käyttöön töissä on myönnetty.
Kumpi tapahtuu ensin, joku suomalainen rasisti ajaa autolla moskeijasta tulevien muslimien päälle vai nurkkaan ajettu musliminuori ajautuu terroristiksi?
- Kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husu Hussein
Käytännän työ voittaa sometykkäämisen
Mediatutkija Anu Koivuselle moskeijan seinän puhdistaminen oli mahdollisuus tehdä jotakin konkreettista.
– Tämä aika pakottaa meitä pohtimaan symbolisen tykkäämisen ja tekemisen suhdetta. On yksi asia tykätä somessa, mutta kokonaan toinen juttu päästä itse paikalle osallistumaan ja olemaan läsnä.
Suomen suurimman shiiaislamilaisen moskeijan seinä puhdistettiin viidessätoista minuutissa. Kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husu Hussein on sunnimuslimi, mutta se ei estänyt häntä saapumasta talkoisiin shiiamoskeijalle. Hän tosin harmikseen myöhästyi vähän.
– Tulin auttamaan kun kutsuttiin, mutta en ehtinyt kunnolla mukaan. Maali oli aika huonoa, niin nopeasti seinä oli puhdistettu. Tyhmä rasisti. Ei aina kannata ostaa kaikkein halvinta.
– On vain ajan kysymys, milloin Suomessa tapahtuu pahempaakin, Hussein pelkää. Olen huolissani nuorista. Toiset pelkäävät, ja toisia on syntymästään asti uhkailtu ja ahdistettu. Kumpi tapahtuu ensin, joku suomalainen rasisti ajaa autolla moskeijasta tulevien muslimien päälle vai nurkkaan ajettu musliminuori ajautuu terroristiksi? Se on ihan fifty-fifty.
Temppeliaukion kirkolle asennettiin muutama viikko sitten ajoesteet poliisin varoitettua terrori-iskun mahdollisuudesta. Myös moskeijalla on nyt panostettava turvatoimiin.
– Huomenna vietämme tässä moskeijan ulkopuolella ramadanin päätösjuhlaa. Ehkä tähän on pakko parkkeerata autoja ympärille, arvelee moskeijan imaami Abbas Bahmanpour.
Turvatoimien lisäämistä tärkeämpänä Bahmanpour kuitenkin pitää rakentavia keinoja ja uskontojen välistä ystävyyttä.
– Tämä tapahtuma oli esimerkki siitä, miten Koraani opettaa: ja käännä pois pahuus hyvällä ja huomaat, kuinka hän, joka oli vihollisesi, onkin kuin lämmin ystävä.
Toinen opetus lienee se, että jos juhannusyönä töhrii moskeijan seinää, voi pian nähdä oman kuvansa valvontakameranauhalla.
Joukkovoimaa.
Muokattu 26.6. klo 12: vain moskeijan seinää töhrittiin, ei ikkunaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Heidi Rautionmaa matkustaa maailmanuskontojen kokoukseen – ”Kun on löydetty yhteinen, on helpompi puhua siitä, mikä erottaa”
Ajankohtaista HengellisyysUskontojen parlamentin kokoukseen USA:ssa osallistuu 8 000 henkeä. Yksi heistä on pappi Heidi Rautionmaa. Hänestä parhaat kohtaamiset tapahtuvat rapussa ja bussissa.
