Uushenkisyys vetoaa yksilöllisyyden aikana
Jooga, meditaatio ja mindfulness alkavat olla jo valtavirtaa. Kuva: Thinkstock

Jooga, meditaatio ja mindfulness alkavat olla jo valtavirtaa. Kuva: Thinkstock

Uushenkisyys vetoaa yksilöllisyyden aikana

Kristinuskolla ja uushenkisyydellä saattaa olla rinnakkaiset roolit ihmisen elämässä.

Ihmisten käsitykset uskonnollisuudesta ja henkisyydestä ovat muuttuneet maallistumisen, yksilökeskeisyyden ja globalisaation myötä. Yhä useampi suomalainen kokee kirkon vieraaksi ja hakee vastauksia uushenkisyydestä, jota aiemmin kutsuttiin New Ageksi.

"Uushenkisyys ei ole yhtenäinen ilmiö vaan kokonainen kirjo henkisyyden ja hengellisyyden muotoja, jotka ammentavat jostakin muusta lähteestä kuin kirkon opetuksesta", sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Kimmo Ketola.

Uushenkisyyttä tarkasteltiin Vuosaaressa Kulttuurikeskus Sofiassa pidetyssä pohjoismaisten luterilaisten kirkkojen konferenssissa. Kaikissa Pohjoismaissa uushenkisyys on arvioiden mukaan yhtä yleistä. Tutkimusten mukaan noin viidennes väestöstä pitää itseään henkisenä mutta ei uskonnollisena, neljännes uskonnollisena. Noin kymmenesosa kokee olevansa kumpaakin.

"Uushenkisyydessä ei ole selkeärajaisia yhteisöjä, ja moni harjoittaa sitä yksityisesti. Siksi tarkkoja kannattajamääriä on vaikea laskea", Ketola toteaa.

Uushenkisyys yhdistelee perinteitä

Uushenkisyydessä keskeisiä ovat yksilön kokemukset ja harjoitteet, joiden kautta yliluonnollinen tulee osaksi arkielämää. Tyypillistä on, että ihminen poimii itselleen sopivia piirteitä useista uskonnollisista ja henkisistä perinteistä. Ammennettavaa löytyy Äiti Ammasta vaihtoehtohoitoihin ja enkeliuskoon.

"Monet uushenkisyyden harjoittajista kokevat, ettei kirkko tarjoa riittävästi eväitä siihen, miten saa pyhitetyksi oman elämänsä ja valintansa. Toisaalta kristinuskolla ja uushenkisyydellä saattaa olla rinnakkaiset roolit ihmisen elämässä", Kimmo Ketola kertoo.

Ruotsalainen uskontotieteen professori Liselotte Frisk Taalainmaan korkeakoulusta arvioi, että yksi syy uushenkisyyden suosioon piilee siinä, ettei kukaan määrittele, miten tulee ajatella.

"Ihmiset haluavat tehdä yksilöllisiä valintoja. Uushenkisyydestä voi poimia elämäänsä sopivia elementtejä ja vaihtaa ne vaikka seuraavana päivänä. Tällainen organisoimaton hengellisyys on aika uusi ajatus."

Haussa hyvinvointi

Monista uushenkisyyteen liittyvistä ilmiöistä, kuten joogasta, meditaatiosta ja mindfulnessista, on tullut valtavirtaa. Läheskään aina uushenkisyyden piirteitä ei mielletä uskonnollisiksi, vaan ne liitetään yleiseen hyvinvointiajatteluun. Liselotte Frisk pitää erityisen kiinnostavana sitä, kuinka moni uushenkisyyden muodoista liittyy parantamiseen.

"Nykyään on melko hyväksyttyä etsiä vaihtoehtoisia tapoja hoitaa vaivojaan. Moni ymmärtää parantumisen laajemmin, ei vain ruumiillisena vaan myös henkisenä ja hengellisenä prosessina", Frisk sanoo.

Friskin mukaan uushenkisyys kiinnostaa erityisesti naisia, joilla on ollut kirkossa perinteisesti miehiä vähemmän vaikutusvaltaa. Uushenkisyydessä korostuvat kokonaisvaltainen ajattelu ja uskonnon psykologisoituminen. Esimerkiksi itämaista uskonnollisuutta saatetaan yhdistellä länsimaisen psykologian piirteisiin.

"Nähtäväksi jää, tuleeko tämän tyyppisestä hengellisyydestä tai henkisyydestä lähivuosikymmenien aikana perinteistä uskonnollisuutta yleisempää", Frisk sanoo.

Lue lisää uushenkisyydestä:

Kevyesti uskonnolliset

New Agen lumosta vaietaan kirkossa

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: