Susanna Kavoniuksen ja Risto Kettusen uusperheestä on tällä kertaa kotona vain nuorimmainen lapsi Siri. Kuva: Sirpa Päivinen
Uusperheen suhdekuviot vaativat joustamista
Ero- ja uusperheiden arjessa yhdistyvät monimutkaiset sukulais- ja ystävyyssuhteiden verkostot.
Anna-Maija Castrén alkoi tutkia perhettä intensiivisesti väiteltyään vuonna 2001 valtiotieteiden tohtoriksi aiheesta Perhe ja työ Helsingissä ja Pietarissa.
– Suomalaista perhettä on tutkittu pitkään, mutta perhesuhteita vähemmän. Halusin tarkastella, mistä suhdeverkostot muodostuvat.
Castrén huomasi, että ydinperheen jäsenillä on tietynlainen sosiaalinen verkosto. Kirjassaan Onko perhettä eron jälkeen? Eroperhe, etäperhe, uusperhe (Gaudeamus) hän selvittää, mitä sukulais- ja ystävyyssuhteille tapahtuu, kun itsestään selvä kuvio purkautuu.
Kirja perustuu Castrénin tekemään tutkimukseen, johon osallistui 19 naista ja 15 miestä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat puolisoistaan jossakin elämänsä vaiheessa eronneita vanhempia.
– Henkilöt olivat erilaisissa perhetilanteissa, joten heillä oli hyvin erilaisia suhdeverkostoja. Yhteistä kuitenkin oli se, että näissä sosiaalisissa verkostoissa oli yllättävän vähän vaihtuvuutta. Niistä löytyi paljon vanhoja siteitä, jotka olivat lähtöisin jo lapsuuden ja nuoruuden ajoilta, ja monet olivat yhä yhteydessä entisen puolison suvun kanssa.
– Moni ajattelee eron tarjoavan täysin uuden alun elämälle. Tällöin voi olla yllättävää huomata, miten vahvasti entinen on läsnä myös uudessa elämässä.
Huoli lapsista etusijalla
Anna-Maija Castrénin haastateltavat kertoivat avoimesti perhetilanteistaan. Monilla sisältyi eron jälkeisiin suhteisiin jännitteitä, esimerkiksi entiseen puolisoon ja tämän sukulaisiin. Ne ilmenivät usein erityisen voimakkaina perhejuhlissa. Ongelmia saattoi tuottaa myös se, jos eronneiden vanhempien taloudelliset tilanteet olivat hyvin erilaisia. Joitakin huolestutti se, millaisiksi uuden puolison ja omien lasten suhteet muodostuvat.
– Ihmiset olivat selvästi sisäistäneet huolen lapsista, ja he kantoivat vastuuta esimerkiksi entisen puolison käytöksestä. Moni oli osannut katsoa asioita lapsen näkökulmasta ja toimia siten, mikä on parasta lapsen kannalta, vaikka se tuntuisi itsestä henkisesti raskaalta, Castrén selvittää.
Tutkijasta on ikävää, miten nettikeskusteluissa tai lehtien palstoilla tyypitellään henkilöitä. Esimerkiksi ex-miehen uusi puoliso saatetaan leimata epäkypsäksi, niin sanotuksi pahaksi äitipuoleksi. Toisaalta myös ex-vaimo voi saada pahan naisen roolin. Ex-miehestä taas voidaan puhua saamattomana vätyksenä.
– Eronneen olisi hyvä tarkastella kriittisesti myös omaan asemaansa ja suhdemuodostelmiaan. Ero koskettaa niin hirveän monia ihmisiä, että siinä ovat lojaliteettirakenteet koetuksella. Sukulaiset ja ystävät voivat kokea painetta jakaantua eri puoliin tai kaikota kokonaan.
Castrén uskoo, ettei ylipäätään löydy yhtäkään ydin- tai uusperhettä, jossa ei olisi riitoja ja jännitteitä. Toiset vain osaavat sietää niitä paremmin ja ovat valmiita ponnistelemaan ongelmien ratkaisemiseksi.
Uusperheitä ei tilastoida
Eroaminen on Suomessa niin yleistä, että lähes kaikki ovat olleet jollakin tavalla kosketuksissa asian kanssa. Silti ei tiedetä tarkasti, paljonko Suomessa on perheitä, joissa vanhemmilla on lapsia aikaisemmista avio- tai avoliitoista.
– Tiedetään kyllä, että 62 prosenttia perheistä on ydinperheitä, mutta ne sisältävät myös aiempien liittojen lapset. Perheiden tilastoiminen on hankalaa muun muassa siksi, että avoliittoja ei rekisteröidä, Anna-Maija Castrén sanoo.
Hänestä yhteiskunnan pitäisi ottaa paremmin huomioon perhesuhteiden moninaisuus ja siihen liittyvät vaikeudet. Olisi esimerkiksi selvitettävä, kuinka paljon erovanhemmilla esiintyy sellaista taloudellista niukkuutta, että se haittaa lasten tapaamista.
– Eräs mies kertoi asuvansa uuden puolisonsa kanssa kaksiossa. Miehellä on entisestä liitostaan kolme lasta, joten asunnossa on tosi ahdasta, kun lapset tulevat käymään. Tällaisessa tilanteessa pitäisi selvittää, voisiko yhteiskunta tukea isää isomman asunnon hankkimisessa.
Myös vuoroviikkojärjestelmässä on puutteita. Jos lapsi esimerkiksi sairastuu etävanhemman luona, hänet on vietävä lääkäriin alueelle, missä lapsi on kirjoilla. Castrén tietää byrokraattisella tasolla monia muitakin uusperheitä rasittavia asioita. Jos niihin puututtaisiin, perheiden elämä voisi helpottua huomattavasti.
– Emme vielä tiedä, miten ero- ja uusperheessä vietetty lapsuus vaikuttaa ihmisiin. Siksi olisi tärkeää tukea perheitä myös eron jälkeen.
”Meillä kaikilla lapsilla pätevät samat säännöt”
Susanna Kavoniuksen ja Risto Kettusen uusperheessä vietetään tavallista rauhallisempaa kesäiltaa. Vanhempien seurana viihtyisässä puutarhassa on vain parin yhteinen viisivuotias Siri-tytär, sillä 14-vuotiaat Artturi Nieminen ja Niko Kettunen ovat lähteneet etävanhempiensa luo. Kavoniuksella on myös toinen poika, 22-vuotias Akseli, mutta hän on jo muuttanut omaan asuntoon. Kettusen 17-vuotias Viivi-tytär puolestaan asuu äitinsä luona.Kavonius ja Kettunen tapasivat toisensa vuonna 2002, ja he avioituvat neljän vuoden kuluttua. Uusperhe asui ensin Kavoniuksen rivitaloasunnossa Nikkilässä, mutta se tuntui liian ahtaalta, joten perhe muutti tilavaan omakotitaloon Nurmijärvelle.
– Samalla lasten tilanne muuttui tasavertaisemmaksi, kun muutimme yhdessä uuteen asuntoon, Kavonius selvittää.
Kummankin aiempi avioliitto oli päättynyt ilman suurempaa dramatiikkaa, mikä on vaikuttanut osaltaan siihen, että lasten asumis- ja tapaamisjärjestelyt ovat sujuneet ongelmitta.
– Yhteishuolto on pelannut hyvin. Lapset ovat tavanneet etävanhempiaan säännöllisesti joka toinen viikonloppu. Olemme myös pystyneet tarpeen tullen joustamaan tapaamisaikatauluissa.
Sopuisasti rippijuhlissa
Uuteen perhetilanteeseen sopeutuminen on vaatinut Kavonius-Kettusen perheen lapsilta oman aikansa. Hyväksi apukeinoksi on havaittu muun muassa se, että kodissa pätevät kaikilla samat säännöt.
– Meidän samanikäiset poikamme touhuavat kaikenlaista yhdessä, mutta koulussa heillä on omat kaverinsa, niin kuin yleensäkin veljeksillä, sanoo Susanna Kavonius.
Uusperheessä on järjestetty rippijuhlia, joissa ovat olleet mukana ex-puolisot, heidän lähisukuaan ja toisen exän uusi puoliso. Pariskunnan mielestä tapaamiset ovat sujuneet luontevasti.
– Perhejuhlissa pitää yrittää olla lasten ehdoilla. On epäreilua, jos aikuinen oman pahan olonsa takia asettaa lapsen hankalaan tilanteeseen.
Myös uuden puolison kautta tulleet sukulaissuhteet pari on kokenut myönteisenä. Esimerkiksi Risto Kettusen äiti on suhtautunut miniäänsä ja tämän aiemmassa liitossa syntyneisiin lapsiin lämpimästi.
– Pidän tätä erityisen tärkeänä, koska omat vanhempani ovat jo kuolleet. Lapseni ovat voineet pitää Riston äitiä mummonaan, Kavonius toteaa.
Kiusantekoa lapsilla
Susanna Kavonius ja Risto Kettunen tietävät, etteivät eroperheen uudet suhteet aina toimi näin hyvin. He ovat nähneet sellaisiakin tapauksia, joissa entiset puolisot ovat riidelleet lasten huoltajuudesta vuosikausia, mikä on heijastunut väistämättä sukulais- ja ystävyyssuhteisiin.
– On vanhempia, jotka tekevät lastensa kautta suoranaista kiusaa ex-puolisoilleen. Heidän olisi todella syytä katsoa peiliin, mutta osa ei edes tajua tekevänsä jotakin väärää, he hämmästelevät.
Kavonius toki ymmärtää, että varsinkin heti eron jälkeen entisen puolison tapaaminen voi olla vaikeaa ja häneen haluaa ottaa etäisyyttä. Hänestä rakkauden vastakohta ei kuitenkaan välttämättä ole viha, vaan exään voi yrittää suhtautua neutraalisti.
– On tärkeää, että vanhemmuus voi kaikesta huolimatta jatkua tasaveroisena. Pitää luottaa toiseen ja sulattaa esimerkiksi se, että lapsi kohtaa ex-puolison uuden kumppanin.
Vertaistukea netistä
Susanna Kavonius törmäsi itsekin eronsa yhteydessä tiettyihin epäkohtiin, minkä vuoksi hän hakeutui mukaan Yksin- ja yhteishuoltajien liiton toimintaan. Nyt hän toimii Yhden vanhemman perheiden liitoksi nimensä muuttaneen järjestön varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on mukana Pääkaupunkiseudun yksinhuoltajissa ja Eriparivanhemmissa.
– Ajattelin, että jos minulla on voimia, pitää minun tukea muita. Monet eronneet kaipaavat apua esimerkiksi lasten tapaamiseen ja tulotason laskemiseen liittyvissä ongelmissa.
Hyvää vertaistukea voi löytää myös netin keskustelupalstoilta. Kavonius suosittelee www.eroperhe.net/keskustelu -sivustoja, joilla eronneet voivat saada neuvoja ja purkaa ahdistustaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Avioerosta elokuvan ohjannut Mia Halme: Seksuaalisuus on parisuhteessa tärkeää
Hyvä elämä AjankohtaistaEro puolisosta muuttaa koko perheen kuviot. Dokumentti Joka toinen pari on nyt elokuvateattereissa.