Avioerosta elokuvan ohjannut Mia Halme: Seksuaalisuus on parisuhteessa tärkeää
Mia Halme arvostaa sitä, miten avoimesti eronneet parit pystyivät kertomaan tuntemuksistaan kameran edessä.

Mia Halme arvostaa sitä, miten avoimesti eronneet parit pystyivät kertomaan tuntemuksistaan kameran edessä.

Avioerosta elokuvan ohjannut Mia Halme: Seksuaalisuus on parisuhteessa tärkeää

Ero puolisosta muuttaa koko perheen kuviot. Dokumentti Joka toinen pari on nyt elokuvateattereissa.

Aviopuolisolle vannotaan alttarilla ikuista rakkautta, mutta monesti suhde alkaa jossain vaiheessa takkuilla: suomalaisten avioliitoista lähes joka toinen päättyy eroon. Muutama vuosi sitten Mia Halme havahtui siihen, että hänen lähipiirissään oli useita eroja. Hän päätti tehdä ilmiöstä dokumenttielokuvan. Se sai nimekseen Joka toinen pari.

Halme onnistui löytämään elokuvaansa ehdolle useammankin ex-parin. Heistä valikoitui haastattelujen perusteella kolme.

– Näiden parien tarinat ovat tarpeeksi erilaisia, mutta eivät toisaalta liian erityisiä. He myös edustavat erojen tilastollista huippua, perheellisiä nelikymppisiä.

Ohjaaja seurasi eroperheiden elämää yli kahden vuoden ajan. Kuvausryhmä meni paikalle yleensä silloin, kun perheissä tapahtui jotain merkittävää.

– Tällaisia olivat esimerkiksi muuttotilanteet, uusien puolisojen ilmaantuminen kuvioihin ja lasten syntymät.

Erossa paljon tunteita

Dokumenttia varten Mia Halme luki eroihin liittyvää kirjallisuutta ja haastatteli alan tutkijoita. Hänestä oli tärkeää tietää, millaisia ajatuksia ja tunteita eronneilla saattaa olla.

– Eroon liittyy valtavasti surua, vihaa ja myös ikävää. Kunnioitan kuvaamiani pareja, koska he ovat joutuneet käymään läpi ison kirjon tunteita ja samalla joustamaan uudessa tilanteessa. Kiinnostavaa oli myös kuulla, miten eron mukana tullut muutos on ollut hyväksi, Halme kertoo.

Elokuvan alussa parit kertovat, miten he päätyivät eroon ja mitä tuntemuksia se aiheutti. Kaikki olivat kokeneet erotilanteessa tuskaa ja ahdistusta. Nyt välit ex-puolisoihin olivat jopa yllättävän hyvät.

– Eteen voi silti edelleen tulla vaikeita tilanteita. Sen huomaa dokumentissa pienistä yksityiskohdista, kuten siitä, miten ilmapiiri muuttuu toisinaan kireäksi, kun puhutaan eksän kanssa lasten asioista, ohjaaja sanoo.

Lähipiirissä muutoksia

Mia Halmeen mukaan yhteistä kaikille kolmelle parille oli se, että he halusivat selviytyä erosta kunnialla suhteessa lapsiin ja muuhun lähipiiriin. Halme tuokin dokumentissa esiin myös lasten ja isovanhempien näkökulman.

– Jos peli on puhdasta, yhteydet esimerkiksi eksän sukulaisiin säilyvät. Minusta heitä ei silti ole pakko raahata mukana uuteen elämään, kunhan lasten yhteydet sukuun toimivat. Osa ystävistä myös jakaantuu, mutta he ovat yleensä tulleetkin ystäväpiiriin jommankumman puolison kautta.

Halme halusi tutkia osaltaan myös sitä, toimivatko naiset ja miehet eri tavoin erotilanteessa. Sellaista ei tullut vastaan, vaan ex-puolisoilla oli jokaiseen hetkeen ja muistoon omat henkilökohtaiset näkökulmansa.

– Siitä tuli hyvin armollinen olo. Ihmisiä on moneksi eikä ole absoluuttisen oikeita toiminta- ja käytöstapoja.

Seksuaalisuudesta puhutaan paljon, mutta hyvin kapeasta näkökulmasta, usein suorituksena.

- Elokuvaohjaaja Mia Halme

Terapia usein tarpeen

Erosta selviytymiseen vaikuttaa paljon se, miten yhteiskunta kohtaa eronneet ja heidän perheensä. Mia Halmeen mukaan erityisen tärkeitä ovat perhe- ja työvoimapolitiikkaan liittyvät päätökset.

– Eroaminen voi olla lähes ylellisyyttä, sillä se rasittaa perheen taloutta melkoisesti.

Halme on myös kiinnittänyt huomiota siihen, miten olennainen asia seksuaalisuus on parisuhteessa.

– Seksuaalisuudesta puhutaan paljon, mutta hyvin kapeasta näkökulmasta, usein suorituksena. Siinä kuitenkin heijastuvat usein kaikki parisuhteen ongelmat. Seksuaalikäsityksemme tuntuu yhä aika rajoittuneelta: puhutaan yhdyntäkertojen määristä, vaikka läheisyyteen kuuluu paljon muutakin.

Halmeen mielestä terapiapalvelujen pitäisi olla helpommin kaikkien saatavilla. Avioeroon liittyvä pahoinvointi voi muuten leimata elämää pitkään.

– Kaikilla tosin ei ole parisuhdeterapiasta hyviä kokemuksia. Osasyynä voi olla se, että terapian odotetaan ratkaisevan kerralla kaikki ongelmat.

– Nykyään esiintyy myös tietynlaista onnellisuuden maksimointia. Kun asioita problematisoidaan liikaa, vaarana voi olla, että ote omaan elämään katoaa.

Minua kiinnostaa ihminen. On mysteeri, miten ihminen selviää tässä maailmassa.

- Elokuvaohjaaja Mia Halme

Joka toinen pari kilpailee viikon päästä Toronton Hot Docs -festivaalin pääsarjassa saaden siellä Pohjois-Amerikan ensiesityksen. Elokuvan kansainvälinen ensi-ilta oli marraskuussa DOK Leipzig -filmifestivaalilla ja kotimainen DocPoint-festivaalilla tammikuussa.

Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksella opettavan Halmeen kamera kääntyy näillä näkymin seuraavaksi kohti nuoria eli lapsuuden ja aikuisuuden rajaa. Lapset ja perhe ovat olleet hänen monen työnsä aiheena. Vuonna 2012 Halme sai parhaan dokumentin Jussi-palkinnon huostaan otetuista lapsista kertovasta Ikuisesti sinun -elokuvastaan.

– Minua kiinnostaa ihminen. On mysteeri, miten ihminen selviää tässä maailmassa. Niin kehittynyt ja samalla niin avuton ja tuhoavakin olento.

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city