Viulisti ja viulunsoitonopettaja Alina Järvelä kertoo eläneensä pienestä pitäen kansanmusiikin ympäröimänä. Se ei ole mikään yllätys, kun kuulee, että hän on syntynyt ja kasvanut Kaustisella. Hän aloitti soittamisen varhain, muttei muista milloin.

— Minulla on kaksi isompaa sisarusta, jotka ovat minun näkökulmastani soittaneet aina. Luulin, että kaikki soittavat ja että soittamaan opitaan siinä missä puhumaan tai kirjoittamaan.

Sekään ei ole jäänyt mieleen, että soittotunnit olisivat alkaneet jossain vaiheessa.

— Soittaminen hiipi elämääni. Isäni oli ensimmäinen opettajani, enkä varmaan alkuaikoina tiennyt, milloin ollaan tunnilla tai soitetaan muuten vaan. Aloin myös soittaa lasten pelimanniporukassa Näppäreissä.

— Olin ensimmäisellä luokalla koulussa, kun tein ensimmäisen tutkintoni. Silloin soitinvalintani oli sinetöity.

Alinan sukunimi Järvelä on myös hänen kotikylänsä nimi. Mikä on hänen suhteensa Järvelän pelimanneihin?

— Järvelän pelimannit on kylän, ei perheen yhtye. Kun syntyy kylään, syntyy Järvelän pelimanneihin.

Järvelän pelimanneissa pääsee soittamaan isän, vaarin, serkkujen, naapureiden ja kavereiden kanssa.

— Pelimanneissa ei niin kauheasti harjoitella. Kesällä kokoonnutaan yhteen ja soitetaan kymmeniä tai satoja vuosia vanhoja kappaleita. Järvelän pelimanneissa soittaminen on minulle perinne, ei ammatti.

Alina Järvelä soittaa toki kansanmusiikkia muuallakin kuin Kaustisella. Esimerkiksi Frigg-yhtyeessä hän on tehnyt useita kiertueita maailmalla. Syystäkin moni on ajatellut, että hän olisi opinnoissaan keskittynyt kansanmusiikkiin.

— Olen opiskellut klassista viulunsoittoa siksi, että halusin pitää kansanmusiikin harrastuksenani. Ajattelin, että ilo ja rentous häviää kansanmusiikista, jos sitä alkaa soittaa tosissaan — niin, että suorittaa tutkintoja ja että soittamista arvostellaan.

Alina Järvelä opettaa Vuosaaren musiikkikoulussa, ja viikonloput menevät usein soittokeikoilla. Hän opettaa myös Näppärikursseilla Suomessa ja maailmallakin.

— Toisaalta olen niin maalainen, ettei kaupungista löydy kovin helposti sitä, mitä kaipaisin.

Jotain tuttua sentään kaupungissakin on: Alinan äiti on kotoisin Helsingistä ja toinen mummola on ollut Herttoniemessä. Silti mikään ei muuta sitä, etteivät lapsuus- ja nuoruusvuosien ulkoilupaikat pelto- ja metsämaisemissa eivätkä hevoset ja tallit löydy Helsingissä sadan metrin päästä niin kuin kotikylällä.

— Pienenä melkein asuin tallilla. Sinne piti päästä heti koulun jälkeen ja aamulla ennen koulua. Pahin rangaistukseni ikinä oli kahden viikon tallikielto, jota kyllä salaa rikoin. Meillä oli oma hevonen muttei omaa tallia. Naapurin talli oli lähellä.

Sisarusten viulut olivat tallin valjashuoneessa, ja sinne saattoi välillä pistäytyä soittamaan.

Omalle soittamiselleen Alina Järvelä löysi uuden väylän reilu vuosi sitten, kun Frigg-yhtyeestä tuttu viulisti Tommi Asplund perusti kvartetin saadakseen tehtyä lopputyönsä Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Kvartetin nimeksi tuli NSQ eli Nord String Quartet, pohjoismainen jousikvartetti. Klassiseen kvartettiin kuuluu kahden viulistin lisäksi alttoviulisti ja sellisti.

— Emme soita klassisia jousikvartetille sävellettyjä teoksia vaan uusia sävellyksiä, joissa on vaikutteita sekä kansanmusiikista että kamarimusiikista. Sovitamme myös perinteisiä sävelmiä jousikvartetille.

Kaamospelit eli Vantaan kansanmusiikkiviikko järjestetään tänä vuonna 21. kerran 12.–20.11. Nord String Quartet esiintyy Pyhän Laurin kirkossa. Kirkkotilaisuudet järjestetään yhteistyössä Vantaan seurakuntien kanssa.

NSQ:n konsertti ma 14.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Kansanlaulukirkko su 13.11. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy.

Kansanmusiikin vuoro pe 18.11. klo 18 Kivistön kirkossa. Kakkarat ja kanteleet. Vapaa pääsy.