Kuuma pyöräilykesä tulossa.
Vain pakki puuttuu
Moni suomalainen on kiertänyt maailmaa polkupyörällä.
Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka nimitettiin hiljattain vuoden pyöräilijäksi. Hän ajaa pitkiä retkiä maantiepyörällä, vaikka hänen molemmat jalkansa on amputoitu ja polvinivelien alapuolella on proteesit.
Kansanedustaja Osmo Soininvaara on ajanut Tallinnasta Nizzaan kuukaudessa ja julkaissut siitä kirjan. Hän ajoi italialaisella maantiepyörällä kaikki tavarat kymmenkiloisessa repussa.
Kilometreillä mitattuna 2000-luvun kovin suomalaispyöräilijä on varmasti ollut Jukka Salminen, joka ajoi viiden vuoden aikana 61 200 kilometriä. Maailman mantereista Vain Etelä-Amerikka jäi ajamatta.
Pyörämaailmanmatkaajien joukossa Matti Rämö on omalla tavallaan erikoinen tapaus. Hän on ajanut pitkiä matkoja Euroopan lisäksi Pohjois-Afrikassa, Intiassa ja Vietnamissa.
Rämön erikoisuus on, että kaikkia välineurheilijoita pilkaten hän ajaa tuhansien kilometrien retkensä tavallisella markettipyörällä — Helkamalla. Ei hän pyöränsä tuiki tavallista merkkiä mainosta, mutta kirjojen valokuvista sen näkee. Lisäksi Rämön keskivauhti on tavallisen pyöräilijän tasoa, alle 15 kilometriä tunnissa.
Viimeisimmässä kirjassaan Polkupyörällä jäämerelle (Minerva 2012) Rämö kirjoittaa retkestään Helsingistä Itä-Suomen kautta Kuolan niemimaalle. Venäjältä hän ajaa Norjaan ja Ruotsin Lapin kautta Uumajaan ja takaisin Suomeen. Matkalle kertyy pituutta 4530 kilometriä.
Rämö yöpyy useimmiten teltassaan metsässä. Hän kertoo paljon myös pyöräilemiensä alueiden historiasta, kulttuurista ja luonnosta. Ylä-Savossa hän viivähtää pari päivää hippileirillä, jonka yhteishengestä hän ei malttaisi irtautua jatkamaan yksinäistä matkaansa.
Matti Rämö on tavispyöräilijän sankari, jonka kirjasta voi jokainen ottaa mallia. Ei muuta kuin rasvaa ketjuihin, kypärä päähän ja tien päälle, kyllä pyörällä pääsee.
Jaa tämä artikkeli: