Väitellään: Elämä keskiajalla oli kurjaa, Tapio Salminen!

Väitellään: Elämä keskiajalla oli kurjaa, Tapio Salminen!

Tapio Salminen on kirjoittanut Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika -teoksen.

Keskiaika on niin kaukana, ettei sillä ole merkitystä nykyvantaalaiselle.

– Keskiaika näkyy meillä yhä monin tavoin. Vantaallakin monet vanhat kylät ovat löydettävissä lähiöiden seasta. Lisäksi suuri osa paikannimistä perustuu jo keskiajalla syntyneeseen ainekseen. Arkeologiset kaivaukset Vantaalla ovat osoittaneet, että keskiaika on vain muutaman kymmenen sentin päässä maan alla joka puolella.

– Nykyisin identiteettejä haetaan erilaisista menneisyyden jaksoista ja niihin sijoitetuista kuvitteellisista yhteisöistä. Esimerkiksi keskiaikatapahtumat osoittavat, että keskiajalla on suuri merkitys identiteetin rakennusaineena ja eräänlaisena vapaa-ajan tapahtumatelttana.

Helsingin pitäjä oli keskiajalla pieni tuppukylä, jossa ei tiedetty maailmanmenosta mitään.

– Yleisesti ajatellaan, että keskiajalla ihmiset elivät jonkinlaisessa pimeydessä. Kannattaa muistaa, että Helsingin pitäjä on ollut rannikkopitäjä, josta sisämaan tuotteet ja raaka-aineet vietiin kaupunkeihin meren taakse.

– Tallinna on lähellä ja sieltä on tullut erittäin paljon vaikutteita. Lisäksi Uudenmaan rannikolta on muutettu sinne paljon töihin. Etenkin naisia on muuttanut Tallinnaan palkollisiksi ja sitten avioitunut sinne.

Tavallisen ihmisen elämä keskiajalla oli köyhää ja kurjaa.

– Huomattava osa Euroopan väestöstä eli jokapäiväistä elämäänsä niukkuudessa. Elämä oli Suomessa selviytymiskamppailua vielä 1900-luvun alkupuolelle asti. Toimeentulo oli tiukkaa, mutta luontoa osattiin käyttää monin tavoin hyväksi. Oli peltoviljelyä, kaskiviljelyä, tervanpolttoa ja metsästystä.

Pyhän Laurin kirkko oli Helsingin pitäjän keskus.

– Kirkkopitäjä oli tärkeä hallinnollinen yksikkö, jonka ylläpitoon kaikki olivat velvollisia osallistumaan. Kirkkoon tultiin messuun ja se oli avoinna muulloinkin. Ovet pidettiin kiinni vain öisin. Kirkolla luettiin myös erilaisia keskusvallan tiedotuksia ja kuulutuksia. Sakastissa oli ulkosaarna-aukko sitä varten. Kirkon sijainti kahden valtatien risteyksessä oli erittäin hyvä. Pitäjän eri kulmilta oli vain noin 10–15 kilometrin kävelymatka kirkolle. Reipasta tahtia kulkien siihen kului ehkä 2,5–3 tuntia.

Kirkko on nyt erilainen kuin keskiajalla.

– Tulipalon jälkeen Pyhän Laurin kirkko rakennettiin uudelleen. Alkuperäistä siinä ovat oikeastaan vain ulkoseinät. Sisätila vastaa keskiaikaista sisätilaa vain perusmuodoltaan. Keskiajalla kirkossa on ollut maalauksia, veistoksia ja mahdollisesti sivualttareita. Se on myös ollut paljon hämyisempi, koska ikkuna-aukot ovat olleet pienemmät.

Jaa tämä artikkeli: