Väitellään: Kahden kulttuurin liitto ei kestä, Jaana Anglé!
Monikulttuurisia avioliittoja tutkinut Jaana Anglé uskoo, että kaikissa parisuhteissa on kulttuurieroja.
Yhä useampi avioituu toisesta maasta kotoisin olevan kanssa.
– Kyllä. Ihmiset matkustelevat töissä ja vapaa-ajalla ja rakkaus voi löytyä mistä tahansa.
Suomalaiset naiset avioituvat helpommin ulkomaalaisen kanssa kuin suomalaiset miehet.
– Ei pidä paikkaansa. Nykyään monet suomalaiset miehet työskentelevät ja matkustelevat esimerkiksi Kiinassa ja löytävät puolison sieltä.
Monikulttuuriset liitot päätyvät avioeroon todennäköisemmin kuin avioliitot keskimäärin.
– Alkuaikoina kyllä, mutta kun avioliitto on kestänyt pidempään, ero ei ole sen todennäköisempi kuin muillakaan. Monikulttuurisissa liitoissa on sudenkuoppia, mutta kaikki on kiinni siitä, miten asiat selvittää.
Rakkauden perässä Suomeen muuttavan on opittava suomea.
– Kyllä, jotta kotoutuminen olisi sataprosenttista. Suomessa on toki paljon hyvää englantia puhuvia, mutta on silti tärkeää opetella suomea.
Kulttuurieroja on kaikissa parisuhteissa.
– Kyllä, monesti. Niitä voi olla, vaikka kumpikin on samasta maasta. Jos toinen on vaikka maaseudulta ja toinen kaupungista, taustat ovat erilaiset.
Ulkomaalaisen kanssa avioituneet tuntevat elävänsä kahden kulttuurin välissä.
– Varmasti. Jos syntyy lapsi, syntyy ehkä vielä kolmas kulttuuri, jonka perhe luo itse.
Lastenkasvatus tuottaa ongelmia monikulttuurisissa liitoissa.
– Se riippuu vähän siitä, kuinka lähellä toisiaan kulttuurit ovat, oletko naimisissa esimerkiksi pohjoiseurooppalaisen vai eteläeurooppalaisen kanssa. Suhtautuminen lapsiin ja kasvatusmetodit voivat vaihdella. Kaikissa kulttuureissa ei esimerkiksi pidetä kohteliaana sitä, että lapsi katsoo aikuista silmiin. Ristiriitoja tulee, jos aiheesta ei ole keskusteltu etukäteen.
Monikulttuurisissa liitoissa kumpikin joutuu tekemään uhrauksia.
– Kyllä. Monikulttuurisissa liitoissa pitää neuvotella monesta asiasta. Pitää päättää esimerkiksi, mitä kieltä puhutaan, mitä ruokaa syödään, miten vietetään juhlapyhät, mikä on lasten uskonto ja missä asutaan.
Erilaiset taustat voivat olla myös rikkaus.
– Ehdottomasti. Tutkimuksessani useat parit olivat onnellisia. Heillä oli kotona keskusteleva ja neuvotteleva ilmapiiri.
Lähipiirin tuki on erityisen tärkeää niille, jotka ovat avioituneet ulkomaalaisen kanssa.
– Kyllä. Monen lähipiiri on kaukana, mutta henkinen tuki on tärkeää. Tutkimuksessani kävi myös ilmi, että ne, joilla keskusteluyhteys sukulaisiin oli katkennut, olivat kärsineet siitä. Suomalaisen yhteiskunnan antama tuki, esimerkiksi perheitä tukeva neuvolajärjestelmä, sai kehuja.
Jaa tämä artikkeli: