Väitellään: Köyhyys periytyy, Jouko Karjalainen!

Väitellään: Köyhyys periytyy, Jouko Karjalainen!

Köyhyystutkija Jouko Karjalaisen mielestä kouluttautuminen kannattaa, vaikkei se enää takaa hyviä tuloja.

Päättäjät ovat vieraantuneet köyhän arjesta.

– Osa varmaan onkin, mutta eivät kaikki.

Suomessa ei ole kovin todennäköistä tulla köyhäksi, koska meillä on hyvä sosiaaliturva ja ilmainen koulutus.

– Ilmainen koulutus ja hyvä sosiaaliturva suojaavat kyllä köyhyydeltä, mutta ainakaan sosiaaliturva ei ole enää niin hyvä, että sen avulla köyhyyden voisi välttää. Koulutuskaan ei suojaa enää niin hyvin kuin ennen.

Köyhyys on suhteellista. Suomalaisella köyhällä menee hyvin verrattuna siihen, miten ihmiset kehitysmaissa joutuvat elämään.

– Pitää paikkansa. Suomalaista köyhää ei kuitenkaan kauheasti auta se että aina löytyy niitä, joilla menee vielä huonommin. Se, että vertaillaan muihin, ei myöskään poista köyhyysongelmaa Suomesta.

Jos rahat ovat aina loppu, se kertoo huonosta taloudenhallinnasta.

– Ei se kerro huonosta talouden hallinasta kuin poikkeustilanteissa. Jos elää minimisosiaaliturvalla, rahat loppuvat melko varmasti, vaikka eläisi säästeliäästi ja kävisi marjametsässä. Yllättäviä menoja tulee aina. Tietysti talous- ja velkaneuvonta ovat monille tarpeen.

Kun on vähän rahaa, se vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin ja syrjäyttää.

– Köyhyys vaikuttaa kahdella tapaa: ihmisiä syrjäytetään ja he jättäytyvät syrjään. Elämme kulutusyhteiskunnassa, eikä köyhällä ole mahdollisuutta osallistua siihen. Suhteellisen köyhyyden määritelmässäkin lähdetään siitä, että pitää olla mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan.

Köyhyys periytyy.

– Ei periydy. Köyhyys ei ole mikään geneettinen ominaisuus. Sosiaalinen liikkuvuus Suomessa oli hyvä aina 1990-luvun alkuun asti. Nykyään esimerkiksi toimeentulotuen saajien lasten riski päätyä toimeentulo­tuen saajiksi on meillä Suomessa kolminkertainen ja Yhdysvalloissa kuusinkertainen. Ketju on siis katkaistavissa.

Perustulo poistaisi köyhyyden Suomesta.

– Riippuu perustulon tasosta. Ne laskelmat, joita perustulomalliksi on nyt tehty, jättäisivät sen niin matalaksi, ettei se poistaisi köyhyyttä.

Hyvä koulutus takaa hyvät tulot.

– Aikaisemmin hyvä koulutus oli väylä hyvään ansiotasoon. Nyt meillä on kuitenkin 40 000 työtöntä maisteria ja työttömiä tohtoreitakin.

– Silti olen sitä mieltä, että koulutus on se, johon yksilön ja yhteiskunnankin kannattaa satsata. Hyvinvointivaltion kannalta se on ollut olennaista ja pitänyt meidät kilpailukykyvertailujen kärjessä.

Köyhät meillä on aina keskuudessamme.

– Kyse lienee siitä, että Jeesus ajatteli, että työn köyhien parissa pitää olla osa seurakuntaa. Pitää olla ihmisiä, jotka tekevät työtä köyhien parissa ja auttavat. Kirkon diakoniatyöntekijät ovat olleet tässä tärkeitä.

Jaa tämä artikkeli: