Väitellään: Musiikki purkaa stressiä, Minna Huotilainen!
Mozart-efektistä on kohkattu Minna Huotilaisen mielestä liikaa.

Mozart-efektistä on kohkattu Minna Huotilaisen mielestä liikaa. "Kun musiikin myönteisistä vaikutuksista raportoitiin ensimmäisen kerran, oli tutkimuksissa käytetty Mozartin musiikkia", Huotilainen sanoo. Kuva: Jukka Granstrom

Väitellään: Musiikki purkaa stressiä, Minna Huotilainen!

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan musiikki parantaa keskittymiskykyä ja lisää mielenrauhaa.

Väite: Klassinen musiikki vaikuttaa myönteisesti ihmiseen.

Taidat tarkoittaa vanhaa Mozart-efektiä? Kun musiikin myönteisistä vaikutuksista raportoitiin ensimmäisen kerran, oli tutkimuksissa käytetty Mozartin musiikkia. Siitä jäi elämään ajatus, että nimenomaan Mozartin musiikissa on jotain erityistä. Niin ei ole.

Kun musiikki on riittävän nopeatempoista ja sellaista, mistä ihminen itse pitää, se piristää ja virkistää häntä. Sellaisen musiikin kuunteleminen ennen vaativaa henkistä ponnistelua parantaa keskittymiskykyä ja suoritusta.
 

Musiikkimaku syntyy altistumalla. Ihminen alkaa pitää siitä, mitä kuulee paljon."


Äidin ääni on musiikkia sikiölle.

Sikiölle tulevat tutuiksi monenlaiset äänet. Selvästi kuuluvia ovat äidin sydämenlyönnit, kopisevat askeleet, äidin puhe ja laulu. Myös muu voimakas musiikki kuuluu, tosin korkeat äänet vaimenevat.

Syntymänsä jälkeen vauva tunnistaa äidin äänen ja sen tutun intonaation. Hän muistaa myös melodioita, joita on sikiöaikanaan kuullut yhä uudestaan. Aivoreaktioita tutkimalla on selvinnyt, että vauva tunnistaa melodiaan upotetut virheet.

Ihmisen musiikkimaku muodostuu ennen syntymää.

Vastasyntyneellä on tutkimuksen mukaan sama käsitys musiikista kuin äidillään, mutta aika nopeasti hänelle tulee oma musiikkimakunsa. Se syntyy altistumalla. Ihminen alkaa pitää siitä, mitä kuulee paljon.

Usein on vaikea ymmärtää, miksi ei pidä jostain toisenlaisesta musiikista. Muun kuin lempimusiikin kuunteleminen on hyvää aivojumppaa. Ja jos sitä tekee yhä uudelleen, voi siitäkin musiikista oppia pitämään.

Vain jos aloittaa nuorena, oppii soittamaan.

Tuo on ihan höpö-höpöä. Ihminen voi aloittaa soittamisen tai laulamisen minkä ikäisenä tahansa ja kehittyä siinä. Vaikka musiikkiammattilaisuus voi olla vaikeaa, voi vanhempana aloittanut saada musiikista samat hyödyt kuin se, joka aloitti nuorena.

On hyvä, että musiikkioppilaitoksiin on luotu aikuisille matalan kynnyksen mahdollisuuksia aloittaa soitto-opinnot ilman pääsykoetta. Se, joka haluaa oppia, oppii. Tosin aikuinen tekee sen yleensä toisin kuin nuori. Siinä voi olla vähän haastetta opettajille.

Musiikki purkaa stressiä.

Esimerkiksi työstressi voi tosiaankin vähentyä, kun soittaa tai laulaa, ja varsinkin jos tekee sen ryhmässä, yhdessä toisten kanssa.

Ne, jotka kuuntelevat musiikkia, voivat opiskella musiikin vaikutuksia itseensä ja oppia tietämään, millainen musiikki rauhoittaa itse kutakin. Musiikin tempon pitää tietenkin olla rauhallinen, sillä nopeatempoinen musiikki kiihdyttää aivan fysiologisesti. Kuuntelemisen vaikutusta voi tehostaa puuhailemalla jotain rauhallisesti. Voi vaikka venytellä, neuloa tai silittää.

Musiikki on muistisairaan aaltopituus.

Siinäkin vaiheessa, kun muistisairas ei enää ota vastaan puhetta, musiikki voi rohkaista ja vaikuttaa aivojen vahingoittumattomiin osiin, joissa tunneasiat sijaitsevat. Tutut kappaleet ja oikea tyylilaji luovat hyvää tunnelmaa. Sen vallitessa muistisairaan voi saada helpommin suihkuun tai syömään. Silloinkin, kun dementikko pelkää tai on ahdistunut, voi taitava musiikin käyttö olla omaishoitajan tai hoitajan salainen ase.

Suomessa tehdyn uraauurtavan tutkimuksen mukaan musiikin harjoittaminen voi parantaa dementikon muistia ja omaelämäkerrallista muistamista. Siihen tarvitaan vähintään kaksi musiikkihetkeä viikossa. Musiikkihetken jälkeen muistisairas on henkisesti terävimmillään.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: